Yrjö Ruutu
Wikipedia
Yrjö Oskar Ruutu (vuoteen 1927 Ruuth) (26. joulukuuta 1887, Helsinki — 27. elokuuta 1956, Helsinki) oli kansainvälisen politiikan professori sekä Yhteiskunnallisen korkeakoulun perustaja ja rehtori vuosina 1924–1932, 1935–1945 ja 1949–1953.
Ruutu pääsi ylioppilaaksi Suomalaisesta normaalilyseosta 1907, valmistui filosofian kandidaatiksi 1910 ja tohtoriksi 1923. Hän toimi valtio-opin opettajana sekä kansainvälisen politiikan yliopettajana ja professorina 1920–1950-luvuilla.
Ruutu toimi aktiivisesti yhteiskunnallisissa liikkeissä. Hän oli jääkäriliikkeen aktiivinen toimija, perusti 1930-luvulla Suomen Kansallissosialistinen Liitto -nimisen puolueen sekä liittyi myöhemmin Suomen Kansan Demokraattisen Liiton jäseneksi ja toimi Kouluhallituksen pääjohtajana 1945-1950. Ruutu osallistui muun muassa Suomen YYA-sopimuksen muotoilemiseen.
Ruutu kirjoitti valtio-opillisia tutkimuksia, oppikirjoja sekä salanimellä Väinö Väkkärä satukirjat Jäniksenpojat ja ketunpojat (Karisto 1952), Sankari-Porsaan uljas urotyö (Karisto 1953) sekä Sankari-Porsas ja Intian meren aarre (Karisto 1954).
