Nuuk

Matumannga Wikipedia

Nuuk (Qallunaatut: Godthåb) Kalaallit Nunaanni illoqarfinni pingaarnersaavoq. Tamanna soorunami isumaqarpoq kommuni pillugu amerlasuunik paasissutissaqarmat innuttaasunut, suliffeqarfinnut allanut, tusagassiuutinut nunarsuarmioqatitsinnullu allanut pingaaruteqarsinnaasunik.

Nittartakkami uani kommuni pillugu maannakkut nutaarsiassat atuarsinnaavatit, imatut immikkoortinneqartut, Nuummi Pisut, Paasissutissiissutit, Tusagassiuutitigut nalunaarutit aammalu Qatserisartut nalunaarutaat.

Paasissutissiissutit soorunami maannakkorpiaq atuuttuupput, peqatigitilluguli Kalaallit Nunaanni illoqarfiit pingaarnersaanni ulluinnarni inuuneq pillugu nittarsaassilluartuullutik. Taamaattumik qupperneq aamma toqqorsiveqarpoq, kingumut misissuisoqarsinnaaqqullugu, assersuutigalugu siorna taamaalinerani sunik pisoqarsimanersoq takuniaraanni.

Nuuk maanilu inuiaat tamaasa sisamaraarterutaa najugaqarput. Illoqarfinnut allanut sanilliullugit inuuneq maani ulapaarfiunerusinnaasarpoq biileqarluarlunilu, bussit, pisiniarfiit cafellu taavalu alliartupiloornerani illuliorfiit nutaat. Kisiat illoqarfik immikkut ittumik ilisarnaateqarpoq: Pisuttarit illoqarfitoqqami illutoqqallu 1700-nisat qimerloorlugit najorlugit. Imaluunniit aneernerit nangiguk Myggedalen-imut qisummik sanaanik illorpassualik, qalipaatigeqisut, sivinganinnguamittut kangerluup tunganut. Puigussanngilat Katuamut alakkaassagavit, Kalaallit katersortariat, isiginnaagassianik, nipilersornernit, takutitsinernit misigisaqarsinnaagavit aammalu cafemi Café Latte-orlutit mamassaatitut.

Inissisimanera nunarsuarmi kangerluit annersaat ilaasa nuuanittumi, pinngitsunngivilluni umiatsiamik angalanissaq, neqeroorutigineqartaqisumi, misigisassaavoq. Aasap aallartilaarneraniik, ukialernerup nalaanut arferit eqqaani takussaajuarput, ilaannilu nunamut qanilliivittarlutik. Periarfissaqarluarpoq (pukkelhvaler)nik takussalluni, telerorsuarminik qaffatsitsisartut itinersuarmut apparsarianginermi. Kisiat aamma (vågehvaler)rit eqqaani amerlapput, ataasiakkaat eqimattakkaallu. Arfermik safarissalluni kisiartaanngilaq periiarfissatut- umiatsiarlutit nunaqarfinnukarsinnaavutit, nunaqarfitoqqanut imaluunniit sermesuup kangerluanut kangerluppassuit allat iluaniittumi.

Ukiukkut aammalu upernalernerani periarfissat ammasarput. Eqqaani mittarfiup tunuani kalaallit nunaata majuartaataa takinersaat 1000 meterimik takissusilik allalu 300 meterinik takissusilik nassaarineqarsinnnaapput. Qaqqap qaavaniik nuna qaquffaarissoq tungujortunik kangerlulik isikkivigissumik takuneqarsinnaapput- taavalu aatsaat tassa ammut sisorusukkaanni sisoraatinik imaluunniit snowboardinik. Nuummiut snescootererlutik angalaneq naliginnaasuuvoq. Periarfissat pillugit illoqarfiup angalatitsiviata ilaannut paasiniaagit. Misigiguit sukkaannerusumik misigisassarsiorniarlutit soorunami aamma arpaatertarfeqarpoq.

Soorlu illoqarfissuarni allani, illoqarfik inuunerlu naliginnaasoq misigisaqarfigilluarneqarnerusarpoq bussinut ilaalluni. Nuummi taamaaliorit taavalu tulattarfik nutaaq ulapaarfioqisoq, illuliorfiillu ineriartupallapiloorneri, illoqarfiup qeqqa pisiniarfilik, neriniartarfilik allallu kullturisiorfiit- nunatta katersugaasiviat, eqqumiitsuliortut katersugaasiviat nunattalu atuakkanik atorniartarfia misigikkit. Aasakkut golfersinnaavutit immikkut ittumik golfertarfimmi illoqrfiup silataatungaaniittoq aammalu naluttarfik Malik, illutut kusanangaaqisoq, ukioq naallugu ammasarpoq.

Takornerissat:

• Katuaq
• Naluttarfik Malik
• Teletårnet i Nuuk
• Nuutoqaq
• Nuuk Kunstmuseum

• Nuuk.gl