Agility
Wikipedia
Agility on koirien esteratakilpailu, jossa koiraa ohjataan erilaisten esteiden yli. Lajin nimi tulee englannin kielen sanasta agility, joka on suomeksi 'ketteryys'. Agilityradalla on yleensä 10–14 hyppyä, rengas, pujottelueste, pöytä ja kontaktiesteitä, kuten keinu, A-este ja puomi. Koirien agility on saanut alkunsa vuonna 1977 Englannissa hevosten estekisojen väliajoilla olleista koirien estehyppynäytöksistä. Harrastuksessa menestyminen edellyttää koiralta hallittavuutta, hyvää kuntoa, toimintakykyä ja hyvää yhteistyötä ohjaajan kanssa.

Sisällysluettelo |
[muokkaa] Säännöt
Agilityrata suunnitellaan kuhunkin kilpailun erikseen, ja koiran ohjaaja saa tutustua rataan viiden minuutin ajan ennen kilpailua. Kilpailuradan pituus on 100–200 metriä ja radalla on 12–20 suoritettavaa estettä.
Kilpailusuoritus arvostellaan ajan ja suorituspuhtauden perusteella. Virheistä voi saada joko virhepisteitä tai hylkäyksen, jos virhe on tarpeeksi vakava. Ratavirheiksi katsotaan kieltäytymiset, riman tai esteen osan pudotus ja kontaktivirheet. Aikavirhettä saa ihanneajan ylittämisestä. Kukin edellä mainituista virheistä tuotta 5 virhepistettä. Hylkäyksen voi saada esimerkiksi väärästä esteiden suoritusjärjestyksestä tai jonkin esteen väliin jättämisestä.
Kilpailusuoritukset arvostellaan seuraavasti.
- Erinomainen: 0–5,99 pistettä
- Erittäin hyvä: 6–15,99 pistettä
- Hyvä: 16–25,99 pistettä
- Ei sijoitusta: yli 25 virhepistettä
Kilpailuihin saavat osallistua yli 18 kuukautta vanhat koirat, jotka on tunnistusmerkitty ja rekisteröity. SM-kisoihin on voimassa karsintavaatimukset, jotka tällä hetkellä ovat: seitsemän nollatulosta, jotka on kerätty tietyltä aikaväliltä. Sekarotuisilla koirilla ei ole osallistumisoikeutta arvokisoihin, mutta niille järjestetään kaikille roduille avoimet maailmanmestaruuskilpailut.
[muokkaa] Säkäluokat
Koirat jaetaan säkäkorkeuden perusteella kokoluokkiin:
- Mini – säkäkorkeus alle 35 cm
- Midi – säkäkorkeus 35–42,99 cm
- Maksi – säkäkorkeus on 43 cm tai yli.
Ennen ensimmäistä virallista kilpailua koiran säkäkorkeus mitataan. Mittauksen suorittaa Suomen Kennelliiton agility-ylituomari tai FCI:n hyväksymä ulkomuototuomari.
[muokkaa] Tasoluokat
Säkäluokissa koirat jaetaan kolmeen tasoluokkaan: 1, 2 ja 3, joista 1-luokka on helpoin. Luokasta toiseen siirrytään, kun koira on saavuttanut luokanvaihdokseen vaadittavat tulokset. Ykkösluokasta kakkosluokkaan noustakseen tarvitaan kolme puhdasta suoritusta (0-tulos). Kakkosluokasta kolmanteen siirtyäkseen koirakon on saatava nollatulos ja lisäksi sijoituttava kolmen parhaan joukkoon. Ykkösistä kakkosiin ja kakkosista kolmosiin siirryttäessä koira saa agilitysertifikaatin, jonka mukana koiralle annetaan puna-musta ruusuke. Koira saa agilityvalion (AVA) arvon voitettuaan kolme kertaa kolmosluokassa nollatuloksella sekä saatuaan vaadittavan näyttelytuloksen. Ensimmäisen ja viimeisen nollavoiton välillä tulee kuitenkin olla kulunut aikaa 1 vuosi 1 vrk. Voitoista vain yksi saa olla hyppyradalta ja voittojen tulee olla kahden eri tuomarin radalta. Näyttelytulosvaatimuksen vuoksi sekarotuisiset eivät voi saavuttaa AVA-arvoa, vaan puhutaan epävirallisesti kolme sertifikaattia saavuttaneista "varjovalioista". Myös puhdasrotuiset koirat, joilla ei tarvittavaa näyttelytulosta ole, voivat olla "varjovalioita".[1]
Luokanvaihdoksiin sekä valioitumiseen vaadittavat suoritukset | |
1 lk. -> 2 lk. | 3 nollatulosta kahdelta eri tuomarilta |
2 lk. -> 3 lk. | 3 nollatulosta sijoittuen kolmen parhaan joukkoon |
3 lk.: Agilityvalio | 3 nollavoittoa (aikaraja 1 vuosi 1 vrk) sekä näyttelystä vähintään laatuarvostelu Hyvä |
[muokkaa] Esteet ja ratatyypit
Esteet jaetaan kolmeen ryhmään: hyppyesteet, kontaktiesteet ja muut esteet. Esteiden korkeudet ja muut mitat vaihtelevat kokoluokan mukaan.
[muokkaa] Hyppyesteet
Hyppyeste suoritetaan hyppäämällä esteen tai esteiden (sarjaeste) yli. Mikäli koira joko pudottaa tai kaataa esteen osan, esteen suorittamisesta saa suoritusvirheen.
- aidat: yksittäinen aita, sarjaeste ja okseri (hevosmaailmassa samoja asioita)
- rengas
- pituushyppy
- muuri

[muokkaa] Kontaktiesteet
Kontaktiesteissä on sekä nousevalla että laskevalla pinnalla kontaktialueet, joihin koiran on estettä suorittaessa koskettava vähintään yhdellä tassulla. Mikäli koira jättää koskematta kontaktialueeseen, koirakko saa kontaktivirheen.
- A-este
- puomi
- keinu
[muokkaa] Muut esteet
- pöytä
- pujottelu
- avotunneli eli putki
- umpitunneli eli pussi
- hyppy eri kokoisia
[muokkaa] Ratatyypit
Ratatyyppejä on kaksi: agilityrata ja hyppyrata. Agilityradalla voi olla kaikkia estetyyppejä. Hyppyradalla ei ole kontaktiesteitä.
[muokkaa] Eri rodut agilityssa
Laji sopii kaikille koirille ja ohjaajille. Agilitykilpailuun voi osallistua minkä tahansa rotuisen koiran kanssa, myös seka- eli X-rotuisen kanssa. Suosituimpia rotuja agilityssä ovat belgianpaimenkoirat, shetlanninlammaskoirat, bordercolliet, kromfohrländerit, villakoirat ja borderterrierit. Suomessa on muuhun maailmaan verrattuna enemmän rotuja agilityn parissa. Suomen edustusjoukkueissa on ollut mm. bichon frise, länsigöötanmaanpystykorva, puli, pumi ja kooikerhondje. Tämä osoittaa että agility käy monille roduille myös huipputasolla.
[muokkaa] Agilityn harrastaminen
Agilityn harrastamisen voi aloittaa, kun koira on saavuttanut aikuiskokonsa eli noin yhden vuoden iässä. Koiran tulisi myös olla perustottelevainen. Alkeiskursseja järjestävät agilityseurat ja myös kaupalliset yritykset. Aluksi koiralle opetetaan kukin estetyyppi erillisinä ja vähitellen voidaan siirtyä harjoittelemaan ratoja ja vaikeampia ohjauskuvioita. Tärkeää harjoittelussa on löytää motivointikeinot, jotka sopivat juuri kyseiselle koiralle. Näitä voivat olla esimerkiksi makupalat, lelut tai leikki.
[muokkaa] Menestyneitä suomalaisia koirakkoja
[muokkaa] 2005
Suomen mestarit
- Mini: keskikokoinen villakoira Miisa ja Anne-Mari Tenhovalo
- Midi: mudi Saima ja Mari Kaplas
- Maksi: australiankelpie Peto ja Tuija Saari
Pohjoismaiden Mestarit
- Mini kultamitalisti: bichon frise Nappi ja Hanna Mäenpää
- Mini hopeamitalisti: länsigöötänmaanpystykorva Leila ja Päivi Männistö
- Midi kultamitalisti: borderterrieri Leevi ja Petteri Huotari
- Mini-joukkue kultamitalistit: länsigöötanmaanpystykorva Leila ja Päivi Männistö, bichon frise Nappi ja Hanna Mäenpää, borderterrieri Topi ja Petteri Huotari sekä borderterrieri Jade ja Jaana Lingfors
- Midi-joukkue kultamitalistit: borderterrieri Leevi ja Petteri Huotari, shetlanninlammaskoira Leevi ja Ulla Nikkilä, kromfohrländer Mymlan ja Åsa Rancken sekä borderterrieri Retu ja Marja-Liisa Mäenpää
[muokkaa] 2006
Suomen mestarit
- Mini: shetlanninlammaskoira Kerttu ja Carolina Pellikka
- Midi: cavalierkingcharlesinspanieli Kaapo ja Minna Karjalainen
- Maksi: bordercollie Edi ja Sari Vähäniitty
Maailman mestarit
- Midi: kooikerhondje Frodo ja Jari Suomalainen
- Midi-joukkue: puli Xosmo ja Mari Virkkula, walesinterrieri Taavi ja Nina Manner sekä kooikerhondje Frodo ja Jari Suomalainen
ParAgilityn 2006 MM-hopea
- Midi: lagotto romagnolo Nucca ja Pirkko Riekki
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Suomen Agilityliitto
- Suomalainen agilitysivusto
- Kansainväliset agilitysivut
- Tunturisusi
- Agility ja perhoskoirat
[muokkaa] Kirjallisuus
- Pertti Vilander: Agility: alkeista huipulle (Onnenmyyrät, 2003) ISBN 952-99175-0-3 (nid.)
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Laama-agility
Laamojen ja alpakoiden agility on uusi laji, jota on kuitenkin Keski-Euroopassa ja USA:ssa harrastettu jo vuosia. Lajin tarkoituksena on kouluttaa eläimiä siten, että niitä on helppoa ja turvallista käsitellä ja kuljettaa. USA:ssa kilpaillaan AOBA-säännöillä, Keski-Euroopassa AELAS-säännöillä. Säännöt ovat melkein samat mutta arvosteluissa on joitain pieniä eroja. Suomessa on järjestetty yksi kilpailu AELAS-säännöillä, Alpakat areenalla 2006 Joensuussa ja kaksi vapaamuotoisilla säännöillä, SYLKY-CUP. Eläimiä talutetaan radan läpi ja virhepisteet määräävät sijoituksen. Vapaamuotoisissa kilpailuissa kilpailtiin nopeimmasta ajasta ja esteen kieltäytymisestä joutui juoksemaan sakkoringin. Tyypillisiä esteitä ovat pujottelu, tunneli, lankkusilta, peruuttaminen, pysähtyminen ja askellajin vaihto sekä erilaisia hyppyesteitä.