Aleksandr Koržakov
Wikipedia
 |
Tämän artikkelin tai osion kieliasua on pyydetty parannettavaksi. |
| Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Aleksandr Vasiljevitš Koržakov (ven. Александр Васильевич Коржаков, s. 31. tammikuuta 1950 Moskovassa) oli KGB:n kenraali ja Venäjän ensimmäisen presidentin Boris Jeltsinin henkivartija ja neuvonantaja vuosina 1985-1996.
Hän seisoi Jeltsinin vierellä, kun Jeltsin piti kuuluisan puheensa panssarivaunun päällä äärikommunistien kaapattua vallan elokuussa 1991.
Koržakov oli presidentin henkivartioston PSB:n komentaja 1993–1996. 1996 Jeltsin erotti Koržakovin, jonka alainen palvelu oli pidätyttänyt talousministerinä toimineen Anatoli Tshubaisin avustajia, joilla oli mukanaan suuri määrä Kremlistä vietyä rahaa. Tshubais syytti Venäjän TV:ssä Koržakovin yrittävän vallankaappausta Kremlissä, jonka takia Jeltsin joutui erottamaan Koržakovin. Erään näkemyksen välikohtaus liittyi voimaa suosivien silovikkien ja demokraattien valtataisteluun Kremlissä. Toisen tiedon mukaan kolme tahoa, silovikit eli voimaministeriöt, energiaministerit ja pankkipiirit kamppailivat keskenään vallasta.
Jälkikäteen Koržakov on kertonut, että Jeltsinin Venäjällä parlamentilla ei ollut suurta merkitystä maan hallituksen päätöksiin, päätökset tehtiin neuvostoajan politbyroota muistuttavan hallituksen istunnoissa. Jeltsin oli hänen mukaansa epädemokraattinen hallitsija. Koržakov kertoi 1997 ilmestyneessä kirjassaan hallinneensa maata 3 vuotta 1993-1996 FSB:n johtaja Mihail Barsukovin kanssa, Jeltsin oli pelkkä keulakuva. Koržakovin mukaan Boris Berezovski, oligarkki pyysi häntä murhaamaan kilpailevan oligarkin Vladimir Gusinskin ja murha-ajatukset olivat muutenkin Kremlissä tavallisia. Kenraali Alexander Lebed uhkasi ampua Koržakovin, joka heitti vastauhkauksen. Koržakov voitti Tulan paikallisvaaleissa Lebedin aikaisemmin pitämälle johtopaikalle. Koržakov on nykyään Putin-lojaali.
[muokkaa] Koržakovin taustaa
Koržakov oli KGB:ssä 1970–1989 puoluejohtajien henkivartijana. Hän oli Afganistanin sodassa 1981–1982 ja eräs Juri Andropovin turvamiehistä 1983-1984. Koržakovista tuli 1985 yksi politbyrooseen nimitetyn Jeltsinin kolmesta henkivartijasta. 1987 Koržakov jäi Jeltsinin tueksi, kun hänet erotettiin politbyroosta, ja erosi KGB:stä 1989 tukeakseen Jeltsiniä.
[muokkaa] Presidentti Jeltsinin turvamiehenä
Koržakov seurasi aitiopaikalta Jeltsinin hallituksen virkailijoiden korruptiota ja lahjustenottoa. Koržakov vastusti markkinatalousuudistusta, kannatti vahvasti tšetšenian sotaa ja vuoden 1996 presidentinvaaleja, jotka olisvat voineet kaataa Jeltsinin vallasta. Joulukuussa 1994 Koržakov järjesti Jeltsinin kilpailija Juri Lužkovia tukevan Vladimir Gusinskin Most-pankin eteen mielenosoituksen, jonka jälkeen Lužkov luopui presidenttiehdokkuudestaan, ja Gusinski muutti pian perheineen Lontooseen. Uskotaan että Koržakovin johtamalla turvallisuuspalvelulla oli laittomasta rahaliikenteestä kertovia dokumentteja yksityistämistä johtaneesta ministeri Anatoli Tshubaisista. 19. kesäkuuta 1996 liikemies Sergei Lisovski ja Arkadi Yevstafjev joka oli entisen talousministeri Anatoli Tshubaisin avustaja, pidätettiin Kremlissä suuri rahamäärä mukanaan turvallisuuspalvelun kuulusteluihin melko pian vapautettavaksi. Pian Tshubaisin hallitsemat Venäjän TV-asemat alkoivat esittää tapausta Koržakovin vallankaappausyrityksenä. 20. kesäkuuta Jeltsin erotti Koržakovin äkisti, kuten myös pääministerin apulaisen Oleg Soskovitsin ja FSB:n johtajan Barsukovin. Koržakovin paikalle nousi kenraali Alexander Lebed. Levisi tietoja, jonka mukaan miehet olivat nostamassa eräästä valtion toimistosta laittomasti rahaa Jaltsinin vaalikassaan.
