Silovikit
Wikipedia
Silovikit ovat venäläinen poliittinen ryhmittymä, joka koostuu entisistä "voimaministeriöiden", turvallisuuspalvelun ja puolustusministeriön työntekijöistä. Silovikkien nimi (venäjäksi silovik, силови́к, siloviki, силовики́) johdetaan venäjän sanasta sila, voima. Silovikit olivat Venäjän ensimmäisen presidentin Boris Jeltsinin lähimpiä avustajia, ja luultavasti heidän valtansa Kremlissä kasvoi Jeltsinin kaudella. Voimistuneet silovikit olivat valmiita ottamaan vallan Kremlissä elokuussa 1999 oligarkkien vielä kilpaillessa keskenään tulevasta Venäjän presidentistä.
Silovikit vastustavat liberaaleja, länsimielisiä ajatuksia ja uskovat vahvaan valtioon. Vapaamielinen politiikka, kansalaisjärjestöt, lehtimiehet ja tutkijat eivät ole silovikkien suosiossa.
Toisaalta käytännönläheiset silovikit vastustavat Pamjat:in ja Vladimir Zhirinovskin liberaalidemokraattisen puolueen ja tsaarin ajan "Mustien sotnioitten" tyyppisiä äärioikeistolaisia ryhmiä. Silovikit ovat konservatiivisia Suur-Venäjä-kansallismielisiä. Silovikit kannattavat talouden keskusjohtoista ohjausta. Silovikkien tyyppinen autokratiaa kannattava slavofiilinen perinne alkoi viimeistään tsaari Aleksanteri III:sta.
Joidenkin mielestä silovikit uhkaavat Venäjän heikkoa demokratiaa, ja kannattavat valtion voimakasta ohjausta kansanvallan kustannuksella. Jotkut pelkäävät ulkomailla silovikkien rajoittavan Venäjän kehitystä kohti markkinataloutta.
Toisten mielestä silovikit ovat välttämätön vastapaino oligarkeille, niille ökyrikkaille suurliikemiehille, jotka sekaantuvat politiikkaan Venäjällä edistääkseen omia taloudellisia etujaan. Silovikit eivät ole oligarkkeja hävittäneet, pikemminkin pyrkineet rajoittamaan heidän poliittista valtaansa.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Pääoma pelkää silovikejä
- Kadettikunta silovikit
- William Safire on the Siloviki
- The Siloviki in Putin's Russia: Who They Are and What They Want, Washington Quarterly, Winter 2007
