Alfred Kordelinin säätiö

Wikipedia

Alfred Kordelinin säätiö on vuonna 1918 perustettu suomenkielinen kulttuurirahasto, joka jakoi ensimmäiset stipendinsä 1920. Vuonna 2005 apurahoihin ja palkintoihin käytettiin 3,2 miljoonaa euroa tieteen, kirjallisuuden, taiteen ja kansansivistystyön edistämiseksi.

Säätiö perustettiin liikemies Alfred Kordelinin (1868–1917) testamenttilahjoituksen turvin. Kordelin oli kulttuurinystävä ja Suomen tunnetuimpia mesenaatteja. Hän kuoli Suomen itsenäisyyttä edeltäneessä kuohuntavaiheessa ns. Mommilan kahakassa venäläisen matruusin ampumana.

Kordelin ei ehtinyt laatia rahastolleen ohjesääntöä. Kuolinpesän selvittäjät antoivat tämän tehtävän Suomalaisen Tiedeakatemian asiantuntijoille, joiden laatima ohjesääntö vahvistettiin 31. joulukuuta 1918. Vuosina 1920–1939 säätiö jakoi vuosittain noin 90 apurahaa. Talvisodan jälkeen 1940 säätiölle määrätty omaisuuden luovutusvero ja etenkin voimakas inflaatio heikensivät säätiön taloutta, minkä vuoksi jaettavien apurahojen yhteismäärä jäi melko vaatimattomaksi 1970-luvun lopulle saakka. Säätiön taloudellinen asema on kohentunut tuntuvasti 1980-luvulta lähtien.

Alfred Kordelinin säätiöllä on kaikkiaan 14 erillisrahastoa, joista 8 on eri puolilla Suomea toimivia kaupunkirahastoja. Ne ovat Huittisten rahasto, Hyvinkään rahasto, Jyväskylän rahasto, Lappeenrannan rahasto, Raahen 350-vuotisjuhlarahasto, Rauman rahasto, Savonlinnan rahasto ja Seinäjoen rahasto. Muut erillisrahastot ovat Gust. Kompan rahasto, Kain Tapperin rahasto, Tieteellisten seurain valtuuskunnan 100-vuotisrahasto, Urheilun Tuki -rahasto, Toivo Vuorelan ja Mauno Turusen muistorahasto sekä Viron rahasto.

Stipdendien ja apurahojen lisäksi säätiö jakaa palkintoja henkilöille, jotka ovat työllään edistäneet tehokkaasti suomalaista kulttuuria tieteen, taiteen, kirjallisuuden tai kansanvalistuksen alalla. Tunnustuspalkinto voidaan antaa joko elämäntyöstä tai poikkeuksellisen mittavasta saavutuksesta tai suorituksesta. Lisäksi säätiö jakaa kannustuspalkintoja.

[muokkaa] Tunnustuspalkinnot

1991: Tom Krause, Seppo Zetterberg
1992: Juhani Harri, Kalevi Wiik
1993: Heikki Hosia, Martti Kainulainen, Marjatta Rautio
1994: Juhani Lagerspetz, Rauno Ruuhijärvi
1995: Jorma Koivulehto, Ilmari Lahdelma, Liisa Majapuro, Viljo S. Määttälä
1996: Ossi Runne, Pentti Virrankoski
1997: Helena Anhava, Outi Heiskanen, Kalevi Kahra, Maija Lavonen
1998: Tuomas Haapanen, Leevi Kääriäinen
1999: Jaakko Itälä, Eeva Kilpi, Kai Laitinen, Rafael Wardi
2000: Aarne Laurila, Matti Salminen, Seela Sella, Eeva Tapio
2001: Sakari Kiuru, Kirsi Kunnas
2002: Raimo Lehti, Helena Pylkkänen
2003: Ola Laiho, Asko Parpola
2004: Inkeri Anttila, Liisa Pohjola
2005: Martti Ahtisaari, Pirkko Lahti, Tuomo Polvinen
2006: Reino Hietanen, Holger Thesleff

[muokkaa] Kannustuspalkinnot

2001: Jaakko Hämeen-Anttila, Juha Kaakko, Reko Lundén, Oppiva Ylä-Karjala -projekti
2002: Juuso Välimäki, KOM-teatteri, Setlementtinuorten liitto ry
2003: Markku Nieminen, Kimmo Pietiläinen, Suomen Luonto -lehti
2004: Osuuskunta Forum Box, Harri Siiskonen, Jussi (Juba) Tuomola
2005: Arkkitehti-lehti, Juha Hurme, Suomen Elämäntarinayhdistys ry
2006: Johanna Laakso, Marjatta Hanhijoki, Osuuskunta Toivo

[muokkaa] Elämä kertomuksena

Alfred Kordelinin säätiö pyrkii myös edistämään kansantajuisten, tieteellispohjaisten elämäkertojen aikaansaamista itsenäisyyden ajan suomalaisista vaikuttajista. Elämä kertomuksena -projekti on tuottanut muun muassa seuraavat teokset:

Kalevi Kalemaa: Sylvi-Kyllikki Kilpi, Sörnäisten tyttö (1992)
Ritva Sievänen-Allen: Tyttö venheessä. Elsa Enäjärvi-Haavion elämä 1901–1951 (1993)
Juha Vahe: Kenraali Paavo Talvela. Sodan ja rauhan tehtävissä (1994)
Vesa Saarikoski: Keskustajääkäri Aarne Sihvo (1997)
Hanna-Liisa Ryti-Erkinheimo: Gerda Rytin elämäkerta I (1998)
L. J. Niinistö: Paavo Susitaival 1896–1993. Aktivismi elämänasenteena (1998)
Martti Ahti: Ryssän vihassa. Elmo Kaila 1888–1993 (1998)
Pekka Hako: Jorma Hynninen. Omalla maalla (1999)
Matti Lukkari: Vastuunkantaja. Aito Keravuoren sotilaselämä (2000)
Yrjö Hosiaisluoma: Lauri Viljanen (2000)
Anne Mattsson: Sylvi Kekkosen elämäkerta (2000)
Peka Hako: Ahti Sonninen (2000)
Hannu-Ilari Lampila: Mirjamin laulu (Mirjam Helin) (2000)
Väinö Kuukka, Raija Majamaa, Hannu Vepsä: Elias Lönnrot (2001)
Vesa Vares, Kaisa Häkkinen: Sanan Valta. E.N. Setälän poliittinen, yhteiskunnallinen ja tieteellinen toiminta (2001)
L.J. Niinistö: Bobi Sivén. Karjalan puolesta (2001)
Tapani Ruokanen: Turja kriivari. Reportaasi 1900-luvun Suomesta (2001)
Matti Vainio: Nouskaa aatteet! Robert Kajanus (2002)
Matti Mäkelä: Leveäharteinen ajattelija (Toivo Pekkanen) (2002)
Paavo Virkkunen (nuorempi): Lannistumaton. Paavo Virkkusen elämä (2002)
Sakari Warsell: Georg Malmstén – Suomen iskelmäkuningas (2002)
Pentti Savolainen: Tom Krause. Täydellinen vapaus (2003)
Kalevi Kalemaa: Edvin Laine. Sisulla ja tunteella (2003)
Pertti Lassila: Ihanteiden isänmaa. Julius Krohnin romanttinen fennomania ja kirjallisuus (2003)
Pekka Hako: Unohtumaton Martti Talvela (2004)
Päivi Aikasalo: Alli Wiherheimo (2004)
Keijo K. Kulha: Mies ja vuosisata: pääkonsuli Aarne Koskelon tarina 1900 - 1998 (2004)
Seppo Heikki Salonen: Puotipuksusta suureksi toveriksi. Onni Toivosen elmänä (2005)
Päivi Tapola: Ajan Paino. Jalkaväenkenraali K. A: Tapolan elämä (2006)
Riitta Mäkinen - Anna Liisa Sysiharju: Hedvig Gebhardin osuus ja toiminta. Eteenpäin ja ylöspäin (2006)
Keijo K. Kulha: Jutikkala. Tinkimätön akateemikko (2006)