Amiraali (perhonen)
Wikipedia
| Amiraali | ||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||||||||
|
Amiraali (Vanessa atalanta) on värikäs päiväperhonen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Amiraalin siipien kärkiväli on n. 4-6 cm. Amiraali on yläpuolelta huomiotaherättävä perhonen, taustaväri on musta, jossa on oransseja nauhoja ja valkoisia täpliä. Alapuolelta lajin siivet ovat harmaan, ruskean ja sinisen kirjomat. Takasiipien alapinnalla on kuviointi, joka näyttää numeroilta 980 tai 986. Lennossa laji näyttää mustalta.
[muokkaa] Levinneisyys ja lentoaika
Amiraalilla on vakituinen kanta Suomessa vain satunnaisesti talvehtimisen kannalta edullisina vuosina. Laji on kosmopoliitti vaeltaja, joka lentää pitkiäkin matkoja.
Amiraali lentää kahdessa sukupolvessa, ensimmäinen keväällä toukokuusta kesäkuuhun ja toinen sukupolvi heinäkuun lopulta jopa lokakuulle. Voi esiintyä vaeltajana kesällä muinakin aikoina.
[muokkaa] Elinympäristö ja elintavat
Amiraali elää kulttuuriympäristöissä, pihapiireissä, puutarhoissa ja joutomailla. Mikäli amiraalilla on kanta Suomessa, keväällä ensimmäisen sukupolven naaraat munivat munat, jotka kesän aikana kehittyvät toukiksi, koteloituvat ja kuoriutuvat syksyllä toisen sukupolven aikuisina. Aikuinen yksilö talvehtii, usein vajoissa, autotalleissa tai muissa ulkorakennuksissa.
[muokkaa] Ravintokasvi
Amiraalin toukat ovat oligofageja ja syövät mm. nokkosta (Urtica) ja ohdakkeita. Aikuinen yksilö syö kukkien mettä, esimerkiksi pietaryrtin ja ohdakkeiden kukat vetävät niitä puoleensa. Amiraalit saattavat myös syödä puiden mahlaa tai mädänneiden hedelmien käynyttä mehua.
