Pietaryrtti
Wikipedia
| Pietaryrtti | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Pietaryrtti (Tanacetum vulgare syn. Chrysanthemum vulgare; nappikukka) on keltakukkainen monivuotinen ruoho, jota on käytetty mausteena ja muurahaisten karkotteena. Se kasvaa Euroopassa ja Aasiassa; Suomessa se on yleinen maan etelä- ja keskiosissa Oulun korkeudelle asti. Monin paikoin pietaryrttiä tavataan viljelyjäänteenä. Pohjois-Amerikkaan se on levinnyt viljelykasvien mukana rikkaruohona.
Pietaryrtti on kuivien pientareiden ja joutomaiden kasvi, joka kukkii loppukesästä. Sen mykerökukinto muistuttaa päivänkakkaran kukinnon keskiosaa. Haju on voimakas ja vastenmielinen, mikä selittää kasvin käyttöä keskiajalla rohtona ja karkotteena. Sen ajateltiin auttavan esim. ruuansulatushäiriöihin, kuukautiskipuihin, hermosairauksiin ja matolääkkeenä. Pietaryrtti oli tärkeä rohtoyrtti ruotsalaisten luostarien yrttitarhoissa. Pietaryrtti kestää kuivuutta erittäin hyvin, ja siksi sen viljelyä on jälleen alettu kokeilla mm. piennaralueilla.
Pietaryrtti on nyttemmin todettu myrkylliseksi, joten sen rohtokäyttö on kielletty monissa maissa. Toisaalla se on apteekkitavaraa. Ongelmana on myrkkypitoisuuden vaihtelu kasviyksilöstä toiseen.
Pietaryrttiä käytetään myös lankojen värjäykseen: lehdistä ja juurista saadaan vihreää väriä ja kukista keltaista.
