Azerbaidžanin lippu
Wikipedia
Azerbaidžanin lippu otettiin ensimmäisen kerran käyttöön maan itsenäistyttyä ensimmäisen kerran vuonna 1918, itsenäisyyttä ei kestänyt kuin kaksi vuotta, kunnes puna-armeija valtasi maan.
Lippu oli alun perin vuonna 1911 perustetun islamilaiskansallisen Mussavat-puolueen tunnus. Lipussa kuvastuu itsenäisyysjohtaja Ali Bey Hussein Zaden mukaan kansallismielisten tunnuslause: "turkkilaista, islamilaista ja eurooppalaista". Hänen mukaansa vaalenasininen oli erittäin vanha turkkilainen tunnus, mm. tataaripäällikkö Timur Lenkin väri. Vihreä taas on islamin väri ja punainen edustaa eurooppalaista edistystä. Islamin puolikuu ja tähti punaisella pohjalla symboloivat verisidettä Turkkiiin. Azerit nimittäin ovat turkkilainen kansa. Tähdessä on kuitenkin Turkin lipusta poiketen kahdeksan sakaraa, jotka symboloivat Azerbaidžanin kahdeksaa kansaa, jotka ovat azerit, ottomaanit, jagatait, kazakit, kiptšakit, seldžukit ja turkmeenit.
Kun Neuvosto-Venäjä valloitti maan vuonna 1920, maan lippu katosi kokonaan. 1922 maa liitettiin Transkaukasian sosialistiseen neuvostotasavaltaan, eikä sillä silloin ollut minkäänlaista lippua. Tämä neuvostotasavalta purettiin kuitenkin vuonna 1936, jolloin muodostettiin erillinen Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta. Azerbaidžanin neuvostotasavallan lippu oli erittäin yksinkertainen ja käytännössä mielikuvitukseton. Neuvostoliiton punalipun alalaitaan oli vedetty leveä tummansininen hirsi eli väripalkki. Lippu oli samanlainen kuin monissa muissakin neuvostotasavalloissa. Vanhaa ja siten nykyistä itsenäisyysajan Azerbaidžanin lippua käytettiin 1980-luvulla neuvostovallan vastaisissa suurmielenosoituksissa ja siten siitä tuli jälleen Azerbaidžanin lippu maan itsenäistyttyä 1991.