Azerbaidžan

Wikipedia

Azərbaycan Respublikası


lippu		vaakuna

Valtiomuoto

tasavalta

Muita kaupunkeja

Pinta-ala
– josta sisävesiä

86 600 km² (sijalla 111)
ei merkittävästi

Väkiluku (2004)
– väestötiheys
– väestönkasvu

7 868 385 (sijalla 89)
90 / km²
0,59 % (2005)

Viralliset kielet

azeri

Valuutta

Manat (AZM)

BKT (2004)
– yhteensä
– per asukas

sijalla 87.
37 841 000 000 USD
4 500 USD

HDI (?)

? (sijalla ?)

Elinkeinorakenne

maatalous 14,1 %,
palvelut 40,2 %,
teollisuus 45,7 % BKT:sta

Aikavyöhyke
– kesäaika

UTC+4
UTC+5

Itsenäisyys
Neuvostoliitosta

30. elokuuta 1991

Lyhenne
Maatunnus

AZ
ajoneuvot: AZ
lentokoneet: 4K

Kansainvälinen
suuntanumero

+994

Motto

Kansallislaulu

Azərbaycan marşı

Azerbaidžanin tasavalta eli Azerbaidžan (azeriksi Azərbaycan) on sisämaavaltio Kaukasiassa, Aasiassa, entisen Neuvostoliiton alueella. Maan pääkaupunki on Baku. Pinta-ala on 86 600 km² ja väkiluku noin 7,7 miljoonaa. Naapurimaita ovat Armenia lännessä, Georgia koillisessa, Venäjä pohjoisessa ja Iran etelässä. Azerbaidžanille kuuluva Nahitševanin autonominen tasavalta sijaitsee erillään muusta maasta sen lounaispuolella Armenian, Iranin ja Turkin ympäröimänä.

Azerbaidžanin tasavalta on ollut Euroopan neuvoston jäsen vuodesta 2001. Suurin osa kansasta on šiiamuslimeita ja etnisesti azereita. Valtio on virallisesti demokraattinen, mutta todellisuudessa autoritäärinen.

[muokkaa] Historia

Persia ja Venäjä jakoivat Azerbaidžanin keskenään 1828. Maan kansallinen puolue julisti itsenäisyyden 1918, mutta jo 1920 Puna-armeija teki maasta sosialistisen tasavallan. Vuonna 1922 Azerbaidžan liitetiin Transkaukasian sosialistiseen neuvostotasavaltaan ja tämän hajotessa 1936 Azerbaidžanista tuli neuvostotasavalta.

Lopullinen itsenäisyys tuli Neuvostoliiton hajotessa 30.8.1991, jolloin presidentiksi valittiin Ajaz Mutalibov.

Azerbaidžan ajautui 1991 sotaan Armenian kanssa Vuoristo-Karabahin asemasta. Konflikti oli alkanut jo 1989, kun Armenia oli esittänyt alueen liittämistä itseensä. Tulitauko saatiin aikaan 1994, ja vaikka tilanteessa ei olla vielä päästy ratkaisuun, on tulitauko pitänyt.

[muokkaa] Politiikka

Armenia miehittää Azerbaidžanille kuuluvaa Vuoristo-Karabahia ja sen raja-alueita. Maiden välillä on aselepo, mutta rauhasta ei ole päästy sopimukseen miehityksen jatkuessa. Armenian toimien seurauksena Azerbaidžanissa on noin 800 000 pakolaista.

Azerbaidžanin nykyinen presidentti on ETYJin tuomitsemien vaalien voittaja ja edellisen presidentin Haidar Alijevin poika Ilham Alijev.

[muokkaa] Maantiede

Azerbaidžanin pinta-alasta lähes puolet on vuoristoa, jonka rinteitä peittää lehtimetsä.

Azerbaidžanin kartta

Azerbaidžan satelliittikuvassa maaliskuussa

[muokkaa] Talous

Azerbaidžan tuottaa mm. vehnää, teetä, hedelmiä, tupakkaa. Tärkeintä viennin kannalta on öljy sekä vähäisemmässä määrin maakaasu. Myös joitain metalleja kuten rautaa, kuparia ja kobolttia tuotetaan.

[muokkaa] Väestöjakauma

Azereita 90%, dagestanilaisia 3,2%, venäläisiä 2,5%, armenialaisia 2%, muita 2,3% (1998 arvio) Azerbaidžanin valtauskonto on islam. Lisäksi maassa on ortodokseja. Azereita asuu Iranissa lähteestä riippuen kaksin – kolminkertainen määrä verrattuna Azerbaidžanin azereiden lukumäärään.