Bakeliitti
Wikipedia
Bakeliitti on belgialaisamerikkalaisen kemistin Leo H. Baekelandin (1863–1944) vuonna 1907 keksimä ensimmäinen täysin keinotekoinen polymeeri, fenoliformaldehydiresiini, joka luokitellaan kertamuoviksi. Sitä valmistetaan kuumentamalla fenolia ja formaldehydia lämmön ja paineen alaisuudessa.
Valmistuksen alkuvaiheessa bakeliitti on muovailtavaa, kuumennettaessa se muuttuu kovaksi, liukenemattomaksi.
Bakeliitti on hyvä sähköneriste. Bakeliittiä käytettiin eboniitin vastikkeena sähköteknillisten esineiden, veitsenpäiden, kädensijojen, kampojen ym. valmistamiseen. Sitä harkittiin käytettäväksi toisen maailmansodan aikana kolikoiden valmistukseen, kuparin mennessä ammusteollisuuteen.
Bakeliitti on jäänyt käytöstä sen hinnan ja valmistuksen monimutkaisuuden vuoksi. Vanhoista bakeliittisista esineistä on tullut merkittäviä keräilykohteita.