Beda Stjernschantz
Wikipedia
Beda Maria Stjernschantz (10. joulukuuta 1867, Porvoo – 28. toukokuuta 1919, Helsinki) oli suomalainen taidemaalari.
Stjernschantz syntyi keskiluokkaiseen säätyläisperheeseen. Hänen isänsä oli Johan Wilhelm Stjernschantz ja äitinsä Alma Charlotta Sirén.
Stjernschantzin taiteellinen koulutus käsitti opinnot Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1885–1889 sekä yksityisopintoja Gunnar Berndtsonin ohjauksessa vuosina 1889–1891.
Stjernschantzin taidetta oli ensi kertaa esillä vuonna 1891. Tämän jälkeen hän osallistui Suomen taiteilijaseuran näyttelyihin: 1893, 1894, 1895, 1896 sekä 1899. Hänen töitään oli esillä hänen kuolemansa jälkeen vuosina 1924 ja 1954. Ulkomailla hänen töitään on ollut esillä vuonna 1900 Pariisissa Ranskassa. Rahan puutteen ja heikon terveyden sanotaan tyrehdyttäneen tuotannon suppeaksi.[1] Tämän tähden hänen näyttelyihin osallistumisensakin jäi vähäiseksi.
Stjernschantz kuului maamme tunnettuihin ja arvostettuihin symbolisteihin, joihin luetaan yleensä myös Akseli Gallen-Kallela, Magnus Enckell, Ellen Thesleff, Väinö Blomstedt ja Hugo Simberg. Eräänlaiseksi motokseen taiteilija oli ottanut saksalainen filosofin Friedrich Nietzschen kirjoittamat Zarathustran sanat:
- "Omaa kuolemaani minä teille ylistän, vapaata kuolemaa, joka tulee minulle, koska m i n ä tahdon. Ja milloin minä tulen tahtomaan? – Jolla on päämäärä ja perillinen, se tahtoo kuoleman päämäärälle ja perilliselle otolliseen aikaan. Totisesti en tahdo verrata teitä köydenpunojiin: nämä vetävät kankaan pitkäksi ja kulkevat samalla itse aina taaksepäin.”[2]
Stjernschantzin teoksia on nähtävä esimerkiksi Ateneumin taidemuseossa sekä Hämeenlinnan taidemuseossa.
[muokkaa] Viitteet
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Lillbroända, Sanna: Beda Stjernschantz konstnärliga utveckling 1891-97. Proseminaariesitelmä Åbo Akademissa.
- Finne, Selina: Beda Stjernschantz, Aforismi ja muita henkilökuvia. Pro gradu Helsingin yliopiston Taiteiden tutkimuksen laitoksessa.