Zarathustra

Wikipedia

Zarathustra on myös kuvitteellinen filosofi Friedrich Nietzschen kirjassa Näin puhui Zarathustra.

Profeetta Zarathustra (vasemmalla) Raffaello Sanzion kuvitusta, vuodelta 1509.

Zarathustra (Zaraθuštra, monissa kielissä myös Zoroaster kreikankielisen version mukaan Ζωροάστρης) oli (itä)iranilainen profeetta ja zarathustralaisuuden perustaja. Uskonnon vaikutus korostui Akemenidien (648 eaa.–330 eaa.) hallitsijasuvun aikana. Spenta Zarathustra on Jeesus nasaretilaisen kaltainen puolimyyttinen hahmo. Häntä pidetään historiallisena henkilönä, mutta arviot siitä, milloin hän on elänyt vaihtelevat suuresti. Tutkijat ajoittavat Zarathustran elämän vuosien 1000–600 eaa. välille. Zarathustra näki itsensä uskonnon uudistajana ja kritisoi muinaispersialaista mazdalaista uskontoa. Tradition mukaan papisto tappoi Zarathustran. Näin hänestä tuli julistamansa uskonnon ensimmäinen marttyyri.

[muokkaa] Zarathustran elämä

Zarathustran alkuperäistä syntymäpaikkaa ei tunneta. Vuonna 2000 Tadžikistanin presidentti Emomali Rahmonov esitti kirjassaan teorian, jonka mukaan profeetta on tadžikki. Monet tutkijat ovat arvailleet hänen syntymäpaikaksi Irania lähellä Mashhadin kaupunkia. Mashhadissa sijiaitsee vuoria, joissa arvellaan todisteiden viittaavan. Zarathustralaisten, nykyisten parsilaisten pyhä kirja on Avesta. Avestan vanhimpia hymnejä (gathas) pidetään Zarathustran itsensä kirjoittamina. Näihin lasketaan Yasna-kirjan säkeet 28-34, 43-51 ja 53. Tutkijoiden mukaan kyseessä ovat satojen vuosien aikana kertyneet opit, jotka on koottu yhden henkilön nimen alle.

Spenta Zarathustran nuoruudesta on esitetty erilaisia legendoja. Erään legendan mukaan Zarathustra aloitti toimintansa 30-vuotiaana. Kun Zarathustra oli 30-vuotias, hän meni läheiselle vuorelle, jossa hän aloitti mietiskelyn. Hän heräsi joka päivä lintujen lauluun ja auringonvaloon. Vähitellen hänelle alkoi kehittyä ajatus hyvästä ja pahasta, jotka säätelevät kaiken elämän kulkua.

Kreikkalaisen historioitsijan Diodoruksen mukaan Zarathustra loi persialaisten lait. Persepoliksesta on löytynyt vahvoja todisteita siitä, että zarathustralaisuus toimi valtionuskontona Suur-Persian kuninkaan Kyyros II Suuren hallitsijakautena.

Zarathustran oppi hyvän ja pahan välisestä taistelusta on koottu zarathustralaisten pyhään kirjaan Avestaan. Avesta kertoo Viisas Herra tai Viisaus-nimisestä Jumalasta, jonka avestankielinen nimi on Ahura Mazda. Zarathustralle Viisauden symbolina toimivat aurinko ja tuli. Zarathustralaisilla on kolme hyvettä, joita heidän tulee noudattaa. Nämä hyveet tiivistyvät sanonnassa "Hyvät ajatukset, hyvät sanat ja hyvät teot"

Avestan hymneissä Zarathustra korostaa vahvasti yksilön valintaa, terveyttä ja ilomielisiä ajatuksia. Ihmisen tulee pyrkiä elämää edistäviin ajatuksiin, puheisiin ja tekoihin. Tutkijoiden mukaan Zarathustra hyökkäsi Indra-jumalan palvontaa vastaan. Zarathustra arvostelee perinteistä uskontoa ankarasti pitäen sitä elämälle kielteisenä ja rappiollisena. Zarathustran kritiikki papistoa kohtaan muistuttaa Jeesus Nasaretilaisen Uudessa testamentissa esittämää kritiikkiä oman aikansa papistoa kohtaan.

Sanan "Zarathustra" merkityksestä on käyty tutkijoiden välillä keskustelua. Saksalainen filosofi Friedrich Nietzsche uskoi nimen tarkoittavan kultaista tähteä, mutta monet tutkijat ovat väittäneet sen tarkoittavan myös "tähtien katselijaa" tai "vanhaa kamelia".

[muokkaa] Lähteet

Clark, Peter, (1998), Zoroastrianism – an introduction to an ancient faith, Sussex Academic Press, Brighton, Portland.

Gnoli, Gherardo, (1997), Zoroaster in History, Persia Press, New York.

Nigosian, S.A., (1993), The Zoroastrian faith tradition and modern research, McGill-Queen`s University Press, Montreal & Kingston, London, Buffalo.