Belgit
Wikipedia
Belgit (lat. Belgae) olivat kelttiläisiä tai kelttiläis-germaanisia heimoja, jotka asuivat Pohjois-Galliassa Seinen ja Reinin välimaastossa sekä myöhemmin myös Britanniassa. Belgeihin luettiin muun muassa bellovakit, atrebatit, menapit ja treverit.
Vuosina 58–51 eaa. Julius Caesar löi Galliaan asettuneet belgit. Belgien alueista tuli vuonna 16 eaa. Rooman valtakunnan äärimmäisin raja-alue. Frankit hävittivät osan belgeistä 400-luvulla, osan he alistivat ja liittivät valtakuntaansa. Frankit, saksit ja friisit kansoittivat sittemmin belgien ennen hallitsemat alueet.