Biomi
Wikipedia
Biomi (eli eloyhteisö) on ekologinen termi, jolla tarkoitetaan laaja-alaisia ekosysteemeistä muodostuvia kokonaisuuksia, jotka ovat muodostuneet eliöiden ja niiden fysikaalisen ympäristön (maaperä ja ilmasto) yhteisvaikutuksesta. Biomien rajaaminen perustuu siihen että eliöstö ja ympäristötekijät ovat samankaltaisia koko biomin alueella. Erityisesti kasvillisuudella on rajaamisessa tavallisesti suuri merkitys.
Joissain biomin määritelmissä muuta eliöstöä ei oteta lainkaan huomioon, jolloin biomi merkitsee melkein samaa kuin kasvillisuusvyöhyke.
Vaikka eliöstö on koko biomin alueella samankaltaista, lajikoostumus (ks. laji) voi eri osissa erota huomattavasti toisistaan. Kaikkia lajeja kuitenkin yhdistää sopeutuminen (evoluutio) samantyyppisiin ympäristöolosuhteisiin. Esimerkiksi pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Pohjois-Amerikassa kasvaa eri havupuulajeja kuin Euraasian havumetsissä. Molemmilla paikoilla lajisto on kuitenkin samantyyppistä ja sopeutunut samanlaisiin olosuhteisiin, muun muassa ankaraan talveen.
Luonnossa biomien välille ei useimmiten voi vetää tarkkoja rajoja, vaan ne muuttuvat vaiheittaisesti toisikseen. On myös makukysymys kuinka moneen biomiin maapallon eliöstö luokitellaan. Erilaisissa luokitteluissa biomien määrä vaihtelee viidestä useisiin kymmeniin.
Kuivan maan (terrestiset) biomit voidaan luokitella esimerkiksi seuraavasti:
- Tundra
- Pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga
- Lauhkean vyöhykkeen metsä (lehtipuuvaltainen metsä)
- Heinikkomaa (johon kuuluvat mm. preeria, steppi ja pampa)
- Nahkealehtinen eli välimerenkasvillisuus
- Aavikko
- Trooppinen sademetsä
Koska kasvillisuudella on rajaamisessa suuri merkitys, biomien rajaus sopii usein melko hyvin yhteen kasvillisuusvyöhykkeiden kanssa.
Lisäksi vesialueet voidaan laskea omaksi biomikseen, tai erotella makean ja suolaisen veden biomeiksi. Tarkimmillaan vesialueiden (akvaattisia) biomit voidaan jakaa reiluun kymmeneen luokkaan.
Biomi koostuu useista ekosysteemeistä, ja kaikki maapallon biomit muodostavat yhdessä biosfäärin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Biomien nettotuotantoja
Koko maapallo tuottaa kuivapainona mitattuna kasvibiomassaa 243 miljardia tonnia vuodessa. Biomi tuottaa yleensä jotain välillä 0-50 °C, ja eniten 15-25 °C. Kaikkein tehokkaimmat kasvit siirtävät auringon 3-10 % säteilystä biomassaan, sademetsät ja havupuut 1-3%, lehtimetsät 0,5-1 %, muttaa aavikon kasvit vain 0,01-0,2 %. Vain 44 % lyhytaaltoisesta auringon säteilystä tulee alueella, joka edistää fotosynteesiä.lähde?
Biomien nettotuotantoja kaloria/m²/v
- Trooppinen sademetsä 9000
- Suot, marskimaa 9000
- Savanni 3000
- Lauhkea lehtimetsä 6000
- Pohjoinen havumetsä3500
- Lauhkea ruohosto (aro) 2000
- Napatundra 600
- Aavikko <200
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- World Biomes (englanniksi)
[muokkaa] Lähteet
- Begon, M.; Harper, J. L. & Townsend, C. R (1996): Ecology – individuals, populations and communities. 3. painos. Blackwell Science.
- Hanski, I.; Lindström, J.; Niemelä, J.; Pietiäinen, H. & Ranta, E. (1998): Ekologia. WSOY.
- Tirri, R.; Lehtonen, J; Lemmetyinen, R.; Pihakaski, S. & Portin, P. (2001): Biologian sanakirja. 1. uudistettu laitos. Otava.
