Static Wikipedia February 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Web Analytics
Cookie Policy Terms and Conditions Luonto – Wikipedia

Luonto

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee aineellista todellisuutta. Artikkeli suojelushaltiasta, katso Luonto (mytologia).

Luonto tarkoittaa aineellista todellisuutta eli kaikkea olemassa olevaa. Luonnontieteet tutkivat ainetta ja energiaa, josta maailmankaikkeus koostuu).

Kaukaisin näkyvän valon kuva kaikkeudesta, Hubble Ultra Deep Field. Kuva: NASA, ESA, S. Beckwith (STScI) ja HUDF-ryhmä.
Kaukaisin näkyvän valon kuva kaikkeudesta, Hubble Ultra Deep Field. Kuva: NASA, ESA, S. Beckwith (STScI) ja HUDF-ryhmä.
Kuvaus atomiorbitaaleista.
Kuvaus atomiorbitaaleista.
Maapallo nähtynä Apollo 17-kuualuksen matkalta.
Maapallo nähtynä Apollo 17-kuualuksen matkalta.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Muita määritelmiä

  1. Kaikki maapallolla oleva, mitä ihminen ei ole muokannut. Esimerkiksi lauseella "Älä saastuta luontoa" tarkoitetaan, että luontoon ei saa jättää mitään ihmisen jotain käyttötarkoitusta varten muokkaamaa. Tämän määritelmän mukaan luonto vastaa suurin piirtein inhimillisen kulttuurin vastakohtaa. Luonnossa elävät eliölajit ovat villejä eli luonnontilaisia. Luonnon eräs osa on elävä luonto erotuksena elottomasta luonnosta. Siihen kuuluvat eliöt ja niiden kasvu- ja elinympäristöt, ja niitä ylläpitävät prosessit. Luonnonsuojelijat käsitetään yleensä nimenomaan elävän luonnon suojelijoiksi. Elollisen luonnon kannalta varsinkin eliölajien monimuotoisuus katsotaan tärkeäksi.

Suomalaisessa mytologiassa luonto tarkoitti ihmisen suojelushaltijaa.

[muokkaa] Aineellinen todellisuus

Luonto (eli aineellinen todellisuus, kaikkeus) tarkoittaa ainetta ja energiaa, josta oleva koostuu. Luonto on tieteellisen tutkimuksen kohde. "Luonto" käsittää kaiken, eli se on yhtä kuin kaikkeus. Luontoon kuuluvat kaikki kappaleet kuten alkeishiukkaset, tähdet, planeetat, kasvit ja eläimet. Luontoa ovat myös luonnonilmiöt kuten myrskyt ja maanjäristykset ja eläinten ja ihmisen käyttäytyminen.

[muokkaa] Maapallon ulkopuolinen luonto

Maapallon ilmakehässä tapahtuvat ja Maapallon ulkopuoliset ilmiöt ovat tähtitieteen tutkimusalaa.

[muokkaa] Elämä

Pääartikkeli: Elämä

Kaikki elollinen koostuu elottomasta. Biologia on elämää, luonnon elollista osaa tutkiva tiede. Biologia tutkii eliöiden syntyä ja kehitystä (evoluutio), käyttäytymistä (mm. etologia) ja vuorovaikutusta toistensa ja ympäristön kanssa (ekologia).

[muokkaa] Kemia

Kemia tutkii aineen rakennetta, ominaisuuksia ja muuttumista toisiksi aineiksi kemiallisissa reaktioissa.

[muokkaa] Aine ja energia

Fysiikka tutkii ainetta ja energiaa, josta kaikkeus koostuu. Kemia on fysiikan erikoisala.

[muokkaa] Maapallo

Kaikkea maapalloon liittyvää tutkivat geotieteet.

[muokkaa] Yliluonnollinen

Jotkut ihmiset uskovat ei-aineellisen todellisuuden olemassaoloon. He katsovat yliluonnollisten olioiden olevan eri asia kuin aineellinen todellisuus. Historiansa aikana tiede on tuonut tutkimuksen piiriin monia aikaisemmin sen ulottumattomissa ja yliluonnollisena pidettyjä asioita.

[muokkaa] Havainnoista riippumaton todellisuus

Käsitystä, jonka mukaan atomien, eläinten, painovoiman, tähtien, tuulen, pieneliöiden jne. muodostama aineellinen todellisuus on olemassa riippumatta ihmisten havainnosta, kutsutaan filosofiassa realismiksi. Realismin vastakohta on idealismi eli ulkoisen todellisuuden kielto.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Collingwood, R. G. (1960): The Idea of Nature. (First edition 1945). London: Oxford University Press.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Static Wikipedia 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2006 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu