Bohuslän
Wikipedia
 Ruotsin maakunnat - Bohuslän korostettuna |
 |
|
| Maa | Götanmaa | |
| Vastaava lääni | ? | |
| Pinta-ala | 4 473 km² | |
| Kukka | Kuusamat | |
| Eläin | Kirjohylje | |
Bohuslän on yksi Ruotsin historiallisista provinsseista. Se sijaitsee Lounais-Ruotsissa, Götanmaalla, ja sitä rajoittaa Skagerrak ja Norja sekä provinsseista Dalsland ja Länsi-Götanmaa. Se kuului Norjaan vuoteen 1658 asti, jolloin Roskilden rauha astui voimaan. Bohuslän tunnetaan kalastuksesta, merisuolakylvyistä sekä kallioista.
Bohuslänin pinta-ala on 4 473 km², asukasluku 270 628 ja asukastiheys 60,5 as/km². Keskuskaupunkina toimii vuonna 1498 perustettu Uddevalla. Provinssin korkein kohta on Björnerödspiggen, joka kohoaa 222 metrin korkeuteen. Suurin järvi on Bullaresjöarna, 19 km².
Bohuslänissä on varsin aurinkoinen ilmanala ja leudonlämmin, miellyttävä ilmasto. Nämä tekevät seudusta puoleensavetävän rannikon. Maakunnan talouselämää hallitsee läheinen suurkaupunki Göteborg etelässä. Göteborgin ja Norjan pääkaupungin Oslon väliset pääliikenneväylät kulkevat Bohusläänin lävitse. Alueen luonto ja erityisesti vaellusreitti Bohusleden tuo matkailijoita.
[muokkaa] Historia
Norjan kuningas Harald Kaunotukka liitti seudut maahansa yhdistäessään Norjan vuoden 870 tienoilla. 1200-luvulta eteenpäin on seutu eri muodoissaan tunnetti Bohuslänin nimellä. Kalmarin unionin hajotessa siitä tuli osa Tanska-Norjan valtakuntaa ja Ruotsiin se liitettiin Roskilden rauhan tuloksena 1658.
Bohuslän oli 1349 yksi mustan surman pahiten koettelemia alueita. Noin puolet väestöstä menehtyi lyhyessä ajassa ja suuri osa maatiloista jäi tyhjilleen. Lisäksi Pohjois-Euroopan ilmasto oli 1300- ja 1400-luvuilla varsin kylmä, mikä hidasti väestönkasvua. Maatalous palasikin alueella kokonaan ennalleen vasta 1600-luvulle tultaessa.
Meren rannalla sijaitsevan Bohuslänin talous koki nousukausia aina sillikantojen runsastuessa. Erityisen hyvä kausi oli 1500-luvun loppupuolella, jolloin silliä nostettiin vuosittain satojatuhansia tonneja ja Tanska keräsi sievoiset voitot kalastuksen veroista ja tulleista. Myös vielä Ruotsin vallan aikaan 1700-luvun loppupuolella suuret silliparvet lisäsivät maakunnan vaurautta. Syntyi paljon uusia kalastajakyliä, ja samaan aikaan maisema muuttui kun paljon metsiä hakattiin asuintalojen, veneiden ja kalanjalostuslaitosten rakentamista varten. Jäljelle jäi paljaaksi hakattuja kallioita, jotka vieläkin antavat leimansa maisemille, vaikkakin toisaalta sisämaa on uudelleenmetsittynyt voimakkaasti 1900-luvun alusta lähtien.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Bohuslän
- VisitSweden - Ruotsin matkailun virallinen verkkosivusto – Dalsland
- VisitSweden - Ruotsin matkailun virallinen verkkosivusto – Länsi-Göötanmaa
 |
 |
 |
 |
 |
Ruotsin maakunnat |
| Blekinge | Bohuslän | Dalsland | Gästrikland | Gotlanti | Hallanti | Hälsingland | Härjedalen | Itä-Götanmaa | Jämtlanti | Lappi | Länsi-Götanmaa | Länsipohja | Medelpad | Norrbotten | Närke | Skoone | Smoolanti | Södermanlanti | Taalainmaa | Uplanti | Vestmanlanti | Värmlanti | Ångermanland | Öölanti |
