Ceskoslovensky vlcak

Wikipedia

Ceskoslovensky vlcak

Avaintiedot
Alkuperämaa	Tšekkoslovakia
Määrä	Suomessa rekisteröity 29 (2006)
Rodun syntyaika	1950-luku
Alkuperäinen käyttö	armeijan palveluskoira
Nykyinen käyttö	työkoira, seurakoira
Elinikä	12 – 15 vuotta
Muita nimityksiä	CsV, CzW (Czechoslovakian Wolfdog)
FCI-luokitus	ryhmä 1 jaos 1 #332
Ulkonäkö
Paino	uros väh. 26 kg, narttu väh. 20 kg
Säkäkorkeus	uros väh. 65 cm, narttu väh. 60 cm
Väritys	harmaan eri sävyt

Ceskoslovensky vlcak (tšek. Československý vlčák, slovakiksi Československý vlčiak) on melko uusi koirarotu. Se syntyi Tšekkoslovakiassa vuonna 1955 suoritetussa kokeessa, jossa risteytettiin saksanpaimenkoira ja karpaattiensusi. Tavoitteena oli luoda rotu, jolla olisi molempien eläinten toivotut ominaisuudet. FCI hyväksyi rodun vasta vuonna 1999.

[muokkaa] Ulkonäkö

Ceskoslovensky vlcak muistuttaa sutta sekä rakenteeltaan että karvoitukseltaan. Säkäkorkeus on uroksilla vähintään 65 cm ja naarailla vähintään 60 cm; ylärajaa ei ole. Ruumiinrakenne on suorakulmainen: rungon pituuden suhde korkeuteen on 10:9. Turkin väri vaihtelee kellanharmaasta hopeanharmaaseen. Koiralla on vaalea maski ja musta kirsu. Karvapeite on suora, tiivis, paksu ja kaksikerroksinen.

Yleisvaikutelmaltaan rotu on hyvin voimakas, lihaksikas ja kestävä. Koiran pää on symmetrinen ja kiilamainen, korvat ovat pystyt ja kolmionmuotoiset. Meripihkanväriset silmät ovat susimaisesti hieman vinot. Häntä on riippuva, mutta nousee sirppimäiseksi jos koira on innostunut.

[muokkaa] Luonne ja käyttäytyminen

Rotu on luonteeltaan eloisa, peloton ja hyvin aktiivinen. Koira on liikkeissään salamannopea ja äärimmäisen kestävä. Sillä on voimakas laumavaisto, ja se voi helposti oppia elämään muiden perheeseen kuuluvien kotieläinten kanssa. Vieraiden eläinten kohtaaminen voi sen sijaan muodostua ongelmalliseksi. Koira on pennusta lähtien totutettava erilaisiin ympäristöihin, ihmisiin ja esimerkiksi matkustamiseen, jotta pulmilta vältyttäisiin. Sen metsästyshalua on myös hillittävä, jotta siitä ei kehittyisi vanhemmiten aggressiivista.

Ceskoslovensky vlcak on leikkisä ja oppivainen, kunhan se on itse motivoitunut harjoitteluun. Toistuvat, pitkäveteiset harjoitukset latistavat koiran mielenkiinnon. Koiralla on haukkumisen ohella monipuolinen ääntelyvarasto, ja se yrittääkin usein kommunikoida omistajansa kanssa muulla tavoin kuin haukkumalla. Rotu ei sovi kenelle tahansa, koska väärin koulutettuna koirasta voi kehittyä ongelmayksilö, ja sen kasvattamista onkin rajoitettu tai se on kokonaan kielletty muutamissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa.

[muokkaa] Alkuperä

Rodun kantasudet olivat kotoisin Karpaattien vuoristosta.

Tšekkoslovakiassa päätettiin vuonna 1955 kokeilla saksanpaimenkoiran risteyttämistä paikallisten susien kanssa. Ajatuksen isä oli insinööri Karel Hartl, joka työskenteli kennelissä Libějovicessa. Saksanpaimenkoiran palvelusominaisuudet haluttiin yhdistää suden kestävyyteen vaikeissa olosuhteissa maan rajaseudulla, paksussa lumessa ja kovassa kylmyydessä. Ensimmäiset yritykset naarassuden astuttamiseksi valitulla saksanpaimenkoirauroksella eivät onnistuneet, mutta toisella kertaa onni oli myötä, ja ensimmäiset hybridipennut syntyivät vuonna 1958. Pentujen ominaisuuksia kuten sitkeyttä ja aktiivisuutta verrattiin yksityiskohtaisesti vanhempien vastaaviin, ja niitä risteytettiin jälleen saksanpaimenkoirien kanssa.

Vuonna 1965 kokeen päätyttyä rodun jalostusta päätettiin jatkaa. Koiria alettiin käyttää palveluskoirina armeijassa, ja rodun geenipoolia laajennettiin ottamalla jalostukseen mukaan uusia susia ja saksanpaimenkoiria. Näin saatiin aikaan muutama jalostuslinja. Viimeisen kerran suden ja saksanpaimenkoiran hybridipentuja syntyi vuonna 1983 (viides linja), tämän jälkeen jalostusta on jatkettu vain rodun sisällä. Vuonna 1982 ceskoslovensky vlcak nimettiin Tšekkoslovakian kansallisroduksi.