Chesapeakelahdennoutaja

Wikipedia

Chesapeakelahdennoutaja

Avaintiedot
Alkuperämaa	Yhdysvallat
Määrä	Suomessa noin 70-80
Rodun syntyaika	1900-luku
Alkuperäinen käyttö	metsästyskoira
Nykyinen käyttö	metsästyskoira, harrastuskoira
Elinikä	12-14 vuotta
Muita nimityksiä	chessie, bay-koira
FCI-luokitus	ryhmä 8
Ulkonäkö
Paino	25-36 kg
Säkäkorkeus	53-66 cm
Väritys	ruskea

Chesapeakelahdennoutaja on amerikkalainen koirarotu, joka on kasvatettu innokkaaksi ja peräänantamattomaksi noutajaksi ankarissa sääoloissa.

Sisällysluettelo

1 Ulkonäkö
2 Luonne ja käyttäytyminen
- 2.1 Koulutus
3 Alkuperä
4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Ulkonäkö

Chesapeakelahdennoutajan tuntomerkkeihin kuuluvat silmät, jotka ovat hyvin kirkkaat, kellertävät tai meripihkan väriset, perä joka on samalla tasolla tai hieman korkeampi kuin olkapäät sekä turkki, joka kiemurtelee olkapäillä, niskassa, selässä ja lanteilla. Vesitiivis turkki tuntuu selvästi rasvaiselta.

Rodussa esiintyy yleisesti kahta perusväriä: ruskea, joka voi olla sävyltään vaaleanruskea tai tumman suklaanruskea, sekä seetri, joka vaihtelee punertavan keltaisesta pähkinän sävyihin. Rotumääritelmän mukaan myös valkoista väriä saattaa esiintyä, mutta sitä saa olla korkeintaan rinnuksissa, mahassa, varpaissa tai jalkojen pohjassa.

[muokkaa] Luonne ja käyttäytyminen

Cheasapeakelahdennoutajaa arvostetaan sen iloisen luonteenlaadun, älykkyyden (rotua pidetään älykkäimpänä kaikista noutajista), hiljaisen hyvän järjen sekä suojelevan luonteen takia. Joistakin koirista tulee äänekkäitä ollessaan iloisia, mikä voidaan käsittää väärin luulemalla sen murisevan vihaisena. Samalla jotkut koirat saattavat "hymyillä" ollessaan iloisia paljastamalla etuhampaansa omituisella virnistyksellä; sekin on iloisuuden merkki.

Rotu on luonteeltaan hallitseva, mutta cheasapeakelahdennoutaja ei tavallisesti aloita tappelua, ja se puolustaa asemaansa johtavana koirana. Siksi kokemattoman koiranhankkijan ei kannata ottaa kuin yksi cheasapeakelahdennoutaja. "Chessiellä" on taipumus tunnustaa vain yksi henkilö tai perhe isännäkseen. Muut ihmiset ovat koiran mielestä joko tasavertaisia tai alempiarvoisia. Jotta koirasta ei tule lauman johtajaa perheessä, koiran kouluttajan pitäisi säännöllisesti lujitta valtaansa koiraan antamalla sille käskyjä, kuten "tule" tai "istu", silloin kun koira ei niin haluaisi tehdä.

Rotu sietää hyvin kipua, joten on vaikea päätellä milloin koira on loukkaantunut. Piirre saa chessien sietämään pienten lasten kovaa käsittelyä; kyllästyttyään se vain lähtee pois paikalta tai yrittää muulla tavoin saada lapsen muuttamaan käytöstään eikä yritä purra.

[muokkaa] Koulutus

Chesapeakelahdennoutaja täytyy ehdottomasti kouluttaa. Kouluttajan täytyy suhtautua kärsivällisemmin cheasapeakelahdennoutajaan kuin muihin rotuihin, koska rotu ei ole yleensä halukas muuttamaan käyttäytymistään. Koira on hyvin älykäs ja oppii nopeammin kuin useimmat muut rodut. Kun chessie on oppinut sen, mitä sille opetetaan, se toimii juuri siten. Koira ei ole halukas rikkomaan sääntöjä, ja yrittää pakottaa alempiarvoiset koirat samoihin tapoihin. Jos koiraa pyytää koulutettaessa toimimaan tapojaan vastaan, se kieltäytyy tottelemasta. Siksi rodulla on itsepäisen koiran maine. Se ei kuitenkaan ole ansaittu.

Chessien suurin ilo on isäntänsä miellyttäminen. Koiran palkitseminen hyvästä käytöksestä onnistuu yleensä, samoin se reagoi helposti myös isäntänsä nuhteluun, kun sitä rangaistaan huonosta käytöksestä. Chesapeakelahdennoutajasta sanotaan: "Labradorinnoutajaa voi käskeä, kultaistanoutajaaa voi pyytää, chessien kanssa pitää neuvotella."

[muokkaa] Alkuperä

Chesapeakelahdennoutajan jalostaminen aloitettiin Chesapeakenlahden alueella Yhdysvalloissa pienriistan talteen saamiseksi hankalassa säässä ja kylmässä vedessä. Rotua on aikoinaan käytetty metsästyksen lisäksi metsästyssaaliin suojelemiseen varkailta. Tästä syystä rotu on hyvin halukas suojelemaan isäntäänsä ja hänen omaisuuttaan.