Deflaatio
Wikipedia
Deflaatio on kuluttajahintojen yleinen lasku, "rahan arvon nousu" tai rahamäärän väheneminen. Deflaatio on inflaation vastakohta. Klassisesta taloustieteestä periytyvän rahan kvantiteettiteorian mukaan deflaatio johtuu siitä, että liikkeellä oleva rahamäärä pienenee suhteessa markkinoilla tarjolla oleviin hyödykkeisiin.
Deflaatiota pidetään kansantaloudessa ongelmana, koska se aiheuttaa deflaatiokierteen riskin. Siinä deflaatio aiheuttaa kulutuksen ja investointien laskun, koska hintojen odotetaan laskevan edelleen. Se taas johtaa edelleen tuotannon laskuun ja työttömyyden nousuun.
Esim. Pekka aikoo ostaa jonkun hyödykkeen. Hän huomaakin että tuotteen hinta on laskussa ja ajattelee että ostaa tuotteen kuukauden päästä. Kuukauden päästä hän huomaa, että tuotteen hinta on edelleen laskussa eikä osta tuotetta vieläkään. Näin ihmiset siirtävät ostopäätöksiään, ja talouden pyörät jumiutuvat. Yritykset köyhtyvät kun niiden tuotteita ei osteta.
Deflaatiota voi esiintyä nousukaudellakin, mikäli liikkeellä oleva rahamäärä kasvaa hitaammin kuin hyödykkeiden reaalinen tuotanto. 1800-luvun teollisen vallankumouksen aikana mm. Suomessa ja Britanniassa oli deflaatio vuosikymmenien ajan. Syynä oli rahajärjestelmän jäykkyys käytettäessä kultakantaa. Nousukaudella rahan kysynnän lisääntyessä sen määrää ei voitu lisätä, joilloin rahan arvo nousi. Deflaatiota ei ole juuri esiintynyt 1930-luvun suuren laman jälkeen, lukuun ottamatta Japanin ajautumista siihen 1990-luvulla.
