Diego Garcia

Wikipedia

Diego Garcian sijainti

Diego Garcia on 44 km²:n kokoinen atolli Intian valtameren keskellä, noin 1600 kilometriä Intian eteläkärjestä etelään. Se on suurin Chagosin saariston 52:sta saaresta. Hallinnollisesti se kuuluu Britannialle, tarkemmin sanottuna Brittiläiseen Intian valtameren alueeseen. Saari toimii nykyään Yhdysvaltojen sotilastukikohtana. Atollia peittää nykyisin trooppinen kasvisto, aiemmista kopra- ja kookosviljelmistä on vielä kuitenkin jonkin verran jälkiä. Saari on noin 60 kilometriä pitkä sen leveyden vaihdellessa parista sadasta metristä pariin kilometriin, ja sen korkein kohta on noin 7 metriä merenpinnan yläpuolella. Atollin keskellä oleva laguuni on 20 km pitkä ja 9 km leveä, noin 20–30 metriä syvä vesialue. Alueen koralliriutat rajoittavat laivaliikennettä, joten osa laguunia on ruopattu syvemmäksi. Laguunissa esiintyy trooppisia kalalajeja.

[muokkaa] Ilmasto

Diego Garcia satelliittikuvassa

Vuosittainen sademäärän keskiarvo on 2600 mm, sateisimman kauden ollessa lokakuun ja helmikuun välissä. Elokuu on kuivin kuukausi (105 mm). Alueen lämpötila on yleensä +30 °C:n paikkeilla päivisin, iltaisin ja öisin sen laskiessa noin +20 °C:een. Ilmankosteus on korkea ympäri vuoden, mutta tuulenpuuskat avomereltä pitävät olosuhteet suhteellisen mukavina. Diego Garcia kuuluu trooppisten pyörremyrskyjen vaaravyöhykkeeseen. Ympäröivä topografia on alhaista eikä se muodosta kattavaa tuulensuojaa. Tästä huolimatta saari on saanut olla suhteellisen rauhassa pyörremyrskyiltä 1960-luvulta asti. Aikavälillä 1970–2000 tuulennopeudet ovat pysyneet myrskyjen aikana enintään 75 km/h:ssa.

Saari ja saarella sijaitseva tukikohta säilyivät vahingoittumattomina vuoden 2004 tsunamista. Huoltohenkilöstö raportoi vain pienistä muutoksista normaalissa aallokossa. Saarta suojasi pääosin atollin itäpuolella oleva 650 km:n pituinen, jopa 5000 m:n syvyinen Chagosin hautavajoama. Hautavajoaman syvyys ja sen jyrkkyys saaren rantaan verrattuna hidastivat tsunamin kykyä koota voimiansa ennen itse atollia. Lisäksi aallon iskuvoimaa vaimensivat paljon paikalliset vedenalaiset koralliriutat. Marraskuun 30. päivä vuonna 1983 noin 7:n Richterin maanjäristys 55 km saaresta luoteeseen synnytti pienen tsunamin joka aiheutti 1,5 metrin nousun aallokossa laguunissa. Tämä vaurioitti osaa rakennuksista, laitureista ja kiitotiestä.

[muokkaa] Historia

Diego Garcian kartta ja sijainti

Portugalilaiset löytöretkeilijät löysivät atollin 1500-luvun alussa. Uskotaan että saari nimettiin joko saaren löytäneen laivan kapteenin tai navigoitsijan mukaan. Saari pysyi asumattomana 1700-luvulle asti, jolloin ranskalaiset perustivat sinne kopra-viljelmiä orjatyövoimaa käyttäen. Diego Garcia siirtyi Britannian hallintaan Napoleonin sotien jälkeen, ja vuodesta 1814 vuoteen 1965 se oli Mauritiuksen hallinnon alaisuudessa. 1965 Chagossaaret, joihin Diego Garcia kuuluu, irrotettiin Mauritiuksen hallinnasta ja niistä muodostettiin Brittiläinen Intian valtameren alue (BIOT). Vuonna 1966 kruunu osti saaret ja viljelmät, jotka olivat olleet yksityisomistuksessa ja jotka eivät olleet olleet enää taloudellisesti kannattavia uusien öljyjen ja voiteluaineiden keksimisen jälkeen.

Vuonna 1971 Britannia ja Yhdysvallat tekivät sopimuksen jossa Yhdysvaltojen sallittiin perustaa atollille sotilastukikohta. Tämän seurauksena paikalliset viljelykset suljettiin lopullisesti. Sopimuksessa USA ei maksanut Britannialle rahallista korvausta saaren käyttöoikeuksista, vaikkakin myöhemmin väitettiin että Britannia sai USA:lta 14 miljoonan dollarin alennuksen uusista Polaris-ohjuksista. Kyseinen sopimus kielsi myös kaiken taloudellisen toiminnan saarella.

Vuoteen 1973 Diego Garcialla oli alkuperäisasukkaita, jotka tunnettiin joko iloina (tai chagosilaisina). Asukkaat olivat pääosin itäintialaisten ja afrikkalaisten orjien jälkeläisiä. Nämä oli saarelle tuotu 1700- ja 1800-luvuilla työskentelemään paikallisilla kopra- ja kookosviljelmillä. 1973 Saaren asukkaat kuljetettiin Seychelleille, josta edelleen Mauritiukselle. Aina pakkomuutosta lähtien alkuperäisasukkaat ovat taistelleet oikeudestaan palata saarelleen, voittaen tärkeän asiaa koskevan lakijutun vuonna 2000. Tosin vuonna 2004 päätös kumottiin korkeammassa oikeusasteessa, päättäen samalla mahdollisuuden lailliseen asian oikaisuun Britanniassa. Tämän jälkeen iloit ja heidän kannattajansa veivät asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi. Huhtikuussa 2006 sallittiin 102:n chagosilaisen viikon pituinen vierailu atollille hoitamaan aiempien sukulaistensa hautoja ja vierailemaan synnyinseuduillaan.

Nykyään Diego Garcia on Yhdysvaltojen ja Britannian yhteisen sotilastukikohdan sijaintipaikka, vaikkakin käytännössä tukikohta on pääosin USA:n hallussa, on paikalla myös jonkin verran brittien joukkoja ja poliisivirkailijoita. Tukikohta toimii laivaston tankkaus- sekä tukiasemana. Sielä sijaitsee lentokenttä ja USA:n ilmavoimilla on atollilla muun muassa B-52-pommittajia. Näitä käytettiin Persianlahden sodassa 1990 ja Afganistanissa 2001. Vuonna 2003 alueelle rakennettiin siirrettäviä suojia B-2-pommikoneille jonkin verran ennen Irakin uutta sotaa. Tukikohta on osa USA:n avaruuden tutkimisverkostoa (Space Surveillance Network) kolmen teleskoopin GEODESS-asemalla, mutta se toimii myös NASAn avaruussukkuloiden hätälaskupaikkana.

Yhdysvallat ja Britannia eivät kumpikaan tunnusta Diego Garciaa kuuluvaksi Afrikan ydinasevapaata aluetta koskevaan sopimukseen, vaikkakin muut Chagossaarten saaret sopimuksen piiriin kuuluvatkin. Tämä viittaa siihen, että USA haluaa pitää kiinni mahdollisuudesta säilyttää ydinaseita saarella.

Sopimus saaren käyttämisesta sotilastukikohtana tehtiin vuonna 1966. Siinä tarkennetaan, että sopimus loppuu vuonna 2036, mutta että kumpikaan osapuoli ei voi vetäytyä siitä ennen 2016.

[muokkaa] Politiikka

Ihmisoikeusryhmittymät väittävät, että sotilastukikohtaa käytetään yhtenä USA:n kiistanalaisista "salaisista vankiloista". Britannian ulkoministeri Jack Strawin mukaan USA:n viranomaiset ovat toistuvasti vakuuttaneet hänelle, että saarta ei ole käytetty välilaskupaikkana ja että sinne ei ole siirretty vankeja.

[muokkaa] Strateginen merkitys

Kylmän sodan aikana Yhdysvallat halusi kuumeisesti perustaa sotilastukikohdan Intian Valtameren alueelle. Diego Garcian sijainti Intian, Neuvostoliiton mahdollisen liittolaisen, lähistöllä korosti saaren strategista merkitystä USA:n silmissä. Yhdysvaltojen sotilastoimet saarella ovat aiheuttaneet kitkaa USA:n ja Intian välillä. Intia on toistuvasti vaatinut tukikohdan lopettamista. Kylmän sodan jälkeen suhteet näiden kahden maan välillä ovat kuitenkin parantuneet huomattavasti. Diego Garcia toimi sijaintipaikkana usealle USA:n ja Intian laivastojen yhteiselle harjoitukselle 2001 ja 2004.

[muokkaa] Populaarikulttuuri

2500-luvulle sijoittuvassa tietokonepelissä Halo 2 Diego Garcia toimii laukaisupaikkana vastaiskulle maapallon ulkopuolisten muukalaisten hyökkäystä vastaan.