Elinajanodote
Wikipedia
Elinajanodote tarkoittaa keskimääräistä jäljellä olevaa elinikää. Elinajanodote lasketaan usein ikäryhmittäin ja sitä vertaillaan eri populaatioiden välillä. Yleisimmin vertaillaan naisten ja miesten odotettuja elinaikoja eri maiden välillä. Ellei erikseen mainita, mitä ikäryhmää tarkastellaan, tarkoitetaan odotettavissa olevaa elinaikaa syntymästä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elinaikaan vaikuttavat tekijät
Maiden välillä vertailtaessa merkittävin selittävä tekijä on lapsikuolleisuus. Kehitysmaissa edelleen iso osa lapsista kuolee muutaman vuoden ikään mennessä, mikä laskee voimakkaasti keskiarvoa. Vauraiden pohjoisen pallonpuoliskon maiden abortteja (10–20 % raskauksista keskeytetään) ei oteta elinaikatilastoissa huomioon; se tasoittaisi maiden välisiä eroja.
Elintaso on tärkeimpiä selittäviä tekijöitä: köyhät elävät vuosia tai vuosikymmeniä (paikasta riippuen) vähemmän kuin varakkaammat. Tähän seikkaan liittyy muun muassa koulutus, asuinolot, elintavat ja työn vaarallisuus. Esimerkiksi Yhdysvaltain mustien köyhien asuinalueilla elinikää alentaa erityisesti jengiväkivalta: teineillä on korkea todennäköisyys tulla ammutuiksi.
Aikoinaan synnytykset olivat äideille vaarallisia ja osaltaan laskivat keskimääräistä elinikää. Tässäkin vauraus näkyy muun muassa terveydenhuollon ja ehkäisyn kautta.
alkoholin ja muiden huumaavien aineiden käyttö on usein köyhyyteen liittyvä elinikää lyhentävä tekijä. Esimerkiksi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen venäläisten miesten alkoholin kulutus nousi siinä määrin, että jo Gorbatsov pyrki vodkan saatavuuden rajoituksiin. Venäläisten miesten keskimääräinen elinikä on pudonnut alle 60 vuoteen.
Ikäluokkien välillä on huomattavia eroja. Esimerkiksi Suomessa nykyiset yli 60-vuotiaat ovat eläneet sota- ja pula-aikoina ja ovat saattaneet jäädä vaille tärkeitä hivenaineita kasvuikäisinä, mikä saattaa jättää pysyvän vaikutuksen muun muassa osteoporoosin muodossa.
[muokkaa] Arvioiden käyttö
Arviot elinajanodotteesta kiinnostavat muun muassa vakuutusyhtiöitä, antropologeja sekä eläkeviranomaisia. Kansainvälisesti tärkeimpiä tiedon tuottajia ovat Maailman terveysjärjestö WHO ja Suomen Stakesia vastaavat laitokset, jotka pyrkivät tarkkailemaan tilastollisesti kansanterveyttä.
[muokkaa] Esimerkkejä elinajanodotteista
- Neanderthalin ihminen 20
- Antiikin Kreikka 28
- Antiikin Rooma 28
- Keskiajan Englanti 33
- 1700-luvun loppu 37
- 1900-luvun alku 50
- Noin 1940 65
- Nykyinen Länsi-Eurooppa 77–81
- Nykyinen Sambia 37
- Nykyinen Japani 81
- Suomi vuonna 2006: poikavauva 75.5 vuotta, tyttövauva 82.3 vuotta
[muokkaa] Eläimet ja kasvit
Suuri enemmistö eläimistä elää lyhyempään kuin ihmiset, ja elinikä yleensä kasvaa koon mukaan. Joitakin esimerkkejä:
- Kissat, 20–30 vuotta
- Suuret kavioeläimet (lehmä, hevonen, kameli, hirvi), 30–50 vuotta.
- Linnut, yleensä 10–30 vuotta, papukaijat sekä muutamat merilinnut, 40–80 vuotta
- Norsut, yleensä 50–80 vuotta.
- Sinivalas voi elää 40–80-vuotiaaksi
- Vasaravalas voi elää 200-vuotiaaksi.
- Koira voi elää 10–25-vuotiaaksi.
- Jotkut kilpikonnat voivat elää 150-vuotiaaksi tai enemmän.
- Monet puut elävät pitkään. Baobab voi elää 1 000–4 000 vuotta. Jotkut nykyään elävät oliivipuut istutettiin antiikin kreikkalaisten toimesta.
- Monet korallit voivat elää yli 100 000 vuotta. Tosin biologien keskuudessa ei ole yksimielisyyttä miten määrittää korallin ikä ja onko se yksi koralli.
