Esplanadin puisto

Wikipedia

Esplanadin puistoa Ruotsalaiselta teatterilta päin katsottuna, kesäkuu 2005.

Esplanadin puistoa talvella.

Esplanadin puisto (puhekielessä usein lyhyesti Espa) on kapea viheralue Helsingin ydinkeskustassa, Etelä- ja Pohjoisesplanadi-nimisten katujen välissä. Näistä jälkimmäinen jatkuu itäpäässään vielä Kauppatorin reunaa pitkin presidentinlinnan edustalle saakka. Puisto esiintyy ensimmäisen kerran asemakaavassa vuonna 1812. Puisto on suosittu kävelypaikka. Usein puistossa on myös katusoittoesityksiä.

Pohjois-eteläsuuntaiset kadut katkovat Esplanadin kolmeen osaan joille on annettu omat nimet. Mannerheimintien ja Mikonkadun välinen osa on Teatteriesplanadi, joka on saanut nimensä puiston päässä sijaitsevasta Ruotsalaisesta Teatterista. Teatteriesplanadilla on kaksi patsasta. Gunnar Finnen veistos Satu ja totuus (1932) on pystytetty Zachris Topeliuksen muistoksi, ja siinä satu ja totuus on kuvattu alastomina tyttölapsina. Toinen veistos on Lauri Leppäsen veistämä Eino Leinon patsas (1953), jossa runoilija seisoo viittaan pukeutuneena.

Mikonkadun ja Fabianinkadun välinen osuus on Runebergin esplanadi. Keskellä puistoa on Johan Ludvig Runebergin patsas, yksi Helsingin vanhimmista ja kuuluisimmista muistomerkeistä, jonka on veistänyt Runegergin poika Walter Runeberg 1885. Patsaan jalustan juuressa on karhuntaljaan pukeutunut Suomi-neito joka kannattelee kivitauluun hakattuja Maamme-laulun sanoja. Patsaan ympärillä leviävät huomattavat kukkaistutukset, jotka vaihdetaan muutaman kerran kesässä.

Puiston itäisin osa Fabianinkadulta Unioninkadulle on Kappeliesplanadi. Se on saanut nimensä ravintola Kappelista, joka on sijainnut puistossa vuodesta 1867. Kappelia vastapäätä on esiintymislava ja sen kahta puolta kaksi vesiallasta, joita koristavat Viktor Janssonin suihkulähdeveistokset Kalapojat ja Aallottaria (1942).

[muokkaa] Triviaa

Runebergin patsaassa ei ole lainkaan Runebergin nimeä, ainoastaan teksti ”SUOMEN KANSA MAAMME LAULAJALLE – AF FINLANDS FOLK”.
Runebergin patsaan päässä on naula, jonka tarkoitus on estää lokkeja istumasta patsaan päälaella.
Topeliuksen muistopatsaan paljastaminen aiheutti aikanaan suuren kohun, ja siitä närkästynyt kansanliike pystytti Topeliukselle näköispatsaan Etelä-Helsingin Koulupuistikkoon.
Arvo Turtiainen kirjoitti puiston patsaista runon, jossa surkutteli, että Leino on sijoitettu puolimatkaan kahden ravintolan välille ja vielä selin Topeliuksen tyttöihin.

[muokkaa] Katso myös

Kaartinkaupunki

[muokkaa] Aiheesta muualla

Rakennusviraston www-sivut

Helsingin nähtävyyksiä
Korkeasaari – Linnanmäki – Suomenlinna – Ruttopuisto – Stockmannin tavaratalo – Esplanadin puisto – Lasipalatsi – Itäkeskus – Ateneum – Suomen elokuva-arkisto – Eduskuntatalo – Senaatintori – Seurasaari – Tuomiokirkko – Temppeliaukion kirkko – Uspenskin katedraali – Kiasma – Kansallismuseo – Hietaniemen hautausmaa – Olympiastadion – Luonnontieteellinen museo – Designmuseo – Gardenia-Helsinki – nukketeatteri Sampo – Kolmen sepän patsas – Amos Andersonin taidemuseo – Kasvitieteellinen puutarha

Helsingin nähtävyyksiä