Euroopanlehtikuusi
Wikipedia
| Siperianlehtikuusi | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Euroopanlehtikuusi (Larix decidua) on lehtikuusiin kuuluva puu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö
Puu kasvaa 10-25 metriä korkeaksi.[1] Runko saattaa usein olla mutkainen. Suomen suurin euroopanlehtikuusi, jonka läpimitta 69-vuotiaana oli 74 cm ja korkeus 32,6 metriä, kasvoi Punkaharjulla.[2] Avoimella paikalla kasvaessaan euroopanlehtikuuselle tulee leveämpi latvus kuin siperianlehtikuuselle.
Puun emikukinnot ovat väriltään purppuranpunaisia ja hedekukinnot puolestaan ovat keltaisia. Käpyjä euroopanlehtikuusi alkaa tuottaa vasta 20-vuotiaana.[2] Ne kehittyvät kesän aikana. Ne ovat pitkänomaisia 50–60-suomuisia. Peitinsuomujen kärjet näkyvät käpysuomujen välistä ainakin kävyn tyviosassa. [1]
[muokkaa] Kasvupaikka
Euroopanlehtikuusi on kotoisin Keski-Euroopan vuoristoista Alpeilta Karpaateille. Vuoristoalueiden lisäksi esimerkiksi Puolassa laji viihtyy myös alavammilla mailla.[2]
Suomessa euroopanlehtikuusta on kasvatettu kartanoiden puistoissa 1700-luvulta asti.[1] Keski- ja Pohjois-Euroopassa sitä käytetään paljon metsäpuuna, mutta Suomessa käytetympi lehtikuusilaji on kuitenkin siperianlehtikuusi. Täällä euroopanlehtikuusta käytetään lähinnä koristepuuna.
Maaperäksi kelpaa niin hiekka-, moreeni- kuin savimaakin.[1] Soistuneilla paikoilla puu ei viihdy.[2] Kasvupaikan on oltava valoisa.[1]
[muokkaa] Kasvitaudit ja -tuholaiset
Suomessa kasvaneissa puissa on yleisesti esiintynyt lehtikuusensyöpää. Tuhoja ovat aiheuttaneet myös myyrät, tukkimiehentäi, lehtikuusenkoi ja -pistiäinen.[2]
