Punkaharju
Wikipedia
Punkaharjun kunta | |||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
www.punkaharju.fi | |||||
Sijainti | |||||
Lääni | Itä-Suomen lääni | ||||
Maakunta | Etelä-Savon maakunta | ||||
Seutukunta | Savonlinnan seutukunta | ||||
Kihlakunta | [[{{{kihlakunta}}}]] | ||||
Perustamisvuosi | 1924 | ||||
Kuntaliitokset | osia Säämingistä (1973) | ||||
Pinta-ala - maa - sisävesi |
748,0 km² 497,72 km² 250,28 km² |
||||
Väkiluku - väestötiheys |
4 035 (31.12.2006) 8,36 as/km² |
||||
Työttömyysaste | {{{työttömyys}}} % | ||||
Kunnallisvero | 19,50 % | ||||
Kunnanjohtaja | Unto Murto (vs.) | ||||
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}} |
{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}} |
Punkaharju on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 4 035 ihmistä ja sen pinta-ala on 748,71 km², josta 250,28 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 8,36 asukasta/km².
Punkaharju on maisemistaan tunnettu teollisuus- ja matkailupitäjä, jonka keskustaajama on Punkasalmi ja toinen taajama Putikko.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nähtävyyksiä
Punkaharju on kuuluisa II Salpausselästä luoteeseen erkanevista kauniista harjuistaan, joista kunta on saanut nimensä. Jääkauden aikana muodostunut kapea, 7 km pitkä harju on yksi Suomen kansallismaisemista. Harjualueella sijaitseva Punkaharjun luonnonsuojelualue on perustettu vuonna 1991. Alueesta muodostui merkittävä matkailukohde jo 1800-luvulla, jolloin harjun pohjoispäässä sijaitsevasta metsänvartijan asunnosta vähitellen muotoutui nykyinen Valtionhotelli.
Punkaharjun muita nähtävyyksiä ovat Punkaharjun puukirkko (R. Rouhe, 1923), taidekeskus Retretti, Punkaharjun valtionpuisto ja huvipuisto Kesämaa. Punkaharjulta pääsee kesäisin myös laivalla Savonlinnaan.
Punkaharjulla sijaitsevat myös Metsäntutkimuslaitoksen toimintayksikkö, Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Lusto (1994), sekä Metsäntutkimuslaitoksen puulajipuisto.
[muokkaa] Historia
Alueella oli asutusta jo kivikaudella vaara-asutuksena. Keskiajalla seutu oli karjalaisten ja savolaisten kalastusalueena, ja pysyvä asutus muodostuikin 1400-luvulla. Kirkollisesti Punkaharju kuului alkujaan Sääminkiin ja vuodesta 1647 alkaen Kerimäkeen. Punkaharjun seurakunta itsenäistyi vuonna 1922 ja kunta aloitti toimintansa 1924. Punkaharjuun liitettiin vuonna 1973 alueita Säämingin kunnasta.
[muokkaa] Muuta
Punkaharjun merkittävimpiä työnantajia ovat Finnforestin vaneri- ja kertopuutehtaat sekä kuntoutuskeskus Kruunupuisto.
Retretissä on ympäri vuoden taidenäyttelyitä ja kesäisin on Putikossa kesänäyttelyitä. Punkaharjulla toimivia urheiluseuroja ovat muun muassa Kulennoisten Pallo (KuP) ja Punkaharjun Urheilijat (PuU).
[muokkaa] Aiheesta muualla
Luonto
- Havaintopäiväkirja Hatikka – Luontohavainnot lajeittain Punkaharjun kunnassa
- Punkaharjun luonnonsuojelualue
- Metsäntutkimuslaitoksen puulajipuisto
Urheilu
Enonkoski - Heinävesi - Hirvensalmi - Joroinen - Juva - Kangasniemi - Kerimäki - Mikkeli - Mäntyharju - Pertunmaa - Pieksämäki - Punkaharju - Puumala - Rantasalmi - Ristiina - Savonlinna - Savonranta - Sulkava
Entiset kunnat
Anttola - Haukivuori - Kangaslampi - Mikkelin mlk - Jäppilä - Pieksänmaa - Pieksämäen mlk - Sääminki - Virtasalmi
Eno - Enonkoski - Heinävesi - Hirvensalmi - Iisalmi - Ilomantsi - Joensuu - Joroinen - Juankoski - Juuka - Juva - Kaavi - Kangasniemi - Karttula - Keitele - Kerimäki - Kesälahti - Kitee - Kiuruvesi - Kontiolahti - Kuopio - Lapinlahti - Leppävirta - Lieksa - Liperi - Maaninka - Mikkeli - Mäntyharju - Nilsiä - Nurmes - Outokumpu - Pertunmaa - Pieksämäki - Pielavesi - Polvijärvi - Punkaharju - Puumala - Pyhäselkä - Rantasalmi - Rautalampi - Rautavaara - Ristiina - Rääkkylä - Savonlinna - Savonranta - Siilinjärvi - Sonkajärvi - Sulkava - Suonenjoki - Tervo - Tohmajärvi - Tuusniemi - Valtimo - Varkaus - Varpaisjärvi - Vesanto - Vieremä