Fennougristiikka
Wikipedia
Fennougristiikka on yliopistollinen oppiaine. Kapeassa merkityksessä fennougristiikalla tarkoitetaan suomalais-ugrilaisten kielten vertailevaa historiallista tutkimusta, laajemmassa merkityksessä mitä tahansa filologista tutkimusta, joka koskee suomalais-ugrilaisia kieliä ja myös suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvien kansojen kulttuurin ja historian tutkimusta.
Historiallisesti fennougristiikka on kehittynyt tiiviissä yhteydessä altailaisten kielten tutkimukseen eli altaistiikkaan. Se on kasvanut 1800-luvulla Venäjän alueella eläneiden kansojen kielten ja kulttuurien luokittelusta. Vaikka tärkeimpien suomalais-ugrilaisten kielten sukulaisuuden todisti jo János Sajnovics 1770-luvulla, kunnioitetaan tieteellisen fennougristiikan perustajana yleisesti M. A. Castrénia.
Fennougristiikka on indoeurooppalaisten ja austronesialaisten kielten tutkimuksen ohella keskeisiä historiallis-vertailevan kielitieteen aloja maailmassa. Sen perustana ovat olleet toisaalta suomen, viron ja unkarin tutkiminen eurooppalaisina kansalliskielinä, toisaalta 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuoliskolla kerätyt laajat sanasto- ja tekstimateriaalit Venäjän suomalais-ugrilaisista kielistä. 1900-luvun jälkipuoliskolta alkaen fennougristiikka on nopeasti kehittynyt myös synkronisena kielitieteenä ja suuri osa alalla ilmestyvistä tutkimuksista koskee nykyään suomalais-ugrilaisten kieliopillista kuvausta. Suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan kuuluvat kielet ovatkin yleensä paremmin dokumentoituja kuin useimmat vastaavan kokoiset kielet.
Yliopistollisena alana fennougristiikkaa on opetettu ennen kaikkea Suomen, Unkarin, Viron, Venäjän ja saksankielisten maiden korkeakouluissa, mutta myös mm. Yhdysvalloissa Bloomingtonissa ja Sorbonnen yliopistossa Pariisissa. Perinteisesti fennougristiikassa on julkaistu paljon tutkimusta saksan ja venäjän kielillä. Viime vuosikymmeninä englannin kielen merkitys on kasvanut. Keskeisiä julkaisusarjoja ovat mm. Finnisch-ugrische Forschungen, Linguistica Uralica, Finnisch-Ugrische Mitteilungen ym. Suomessa fennougristiikkaa edistävä ja julkaisutoimintaa harjoittava tieteellinen yhdistys on Suomalais-Ugrilainen Seura.
Fennougristiikan kansainvälinen päätapahtuma on vuodesta 1960 alkaen järjestetty Kansainvälinen fennougristiikkakonferenssi. Viimeksi konferenssi järjestettiin Joškar-Olassa vuonna 2005.
Suomessa fennougristiikka on oppiaine Helsingin ja Turun yliopistoissa. Lisäksi Oulun yliopiston saamelaiskielten ja -kulttuurin laitoksessa Giellagas-instituutissa toimii fennougristiikan tutkijoita. Fennougristiikasta on yleensä erotettu viron ja unkarin kielten ja kulttuurien tutkimus, vaikka kyseessä ovat suomalais-ugrilaiset kielet. Näitä opetetaan omina yliopistollisina oppialoinaan.
Monet huomattavimmista suomalaisista kielitietelijöistä ovat olleet fennougristeja, Castrénin lisäksi mm. A. J. Sjögren, August Ahlqvist, E. N. Setälä ja Erkki Itkonen.
[muokkaa] Kirjallisuutta
Hajdú Péter (toim.): Suomalais-ugrilaiset. SKS. Helsinki. 1975.
Laakso, Johanna (toim.): Uralilaiset kansat : tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista. WSOY. Porvoo 1999.
Laakso, Johanna: Karhunkieli : pyyhkäisyjä suomalais-ugrilaisten kielten tutkimukseen. SKS. Helsinki 1999.
Uibopuu, Valev: Finnougrierna och deras språk. Kapitel om finsk-ugriska folkets förflutna och nutid. Studentlitteratur. Lund 1988.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- [1] Mitä on fennougristiikka? Helsingin yliopiston fennougristiikan johdantokurssin materiaaleja (kirjoittanut Johanna Laakso)
- [2] Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen sivut
- [3] Turun yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen sivut
