Friedrichshafen FF 49
Wikipedia
Friedrichshafen FF 49 oli saksalainen, puurakenteinen, kaksipaikkainen, kaksitasoinen ja kaksimoottorinen vesi- ja tiedustelulentokone. Koneen oli suunnitellut ja rakentanut Friedrichshafen Flugzeugbau. Kone kehitettiin Friedrichshafen FF 33:n pohjalta, prototyyppi näki päivänvalon alkuvuodesta 1917 ja ensimmäiset FF 49B-koneet tulivat Saksan laivaston käyttöön syyskuussa 1917.
Tyyppi oli vahvarakenteinen, erittäin merikelpoinen ja lento-ominaisuuksiltaan sitä pidettiin hyvänä. Kellukkeilla pystyttiin lentämään myös jäältä. FF 49B oli suunniteltu pommituskäyttöön ja FF 49C tiedustelukoneeksi. C-malli oli hieman B:tä painavampi. FF 49-konetta rakennettiin eri versioina yhteensä 240 kpl.
FF 41 oli käytössä Suomen lisäksi ainakin Puolassa, Saksassa ja Tanskassa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tekniikkaa
Suluissa versiot
- Kärkiväli: 17,15 m
- Pituus: 11,60 m
- Korkeus: 4,50 m
- Siipipinta-ala: 71,16 m²
- Tyhjäpaino 1485 kg
- Lentopaino: 2135 kg
- Moottori: 6-sylinterinen nestejäähdytteinen 200-220 hv:n Benz IV-rivimoottori
[muokkaa] Suorituskyky
- Huippunopeus: 140 km/h
- Matkalentonopeus 115 km/h
- Lentoaika: 5 h 40 min
[muokkaa] Aseistus
- B-mallissa yksi Parabellum-konekivääri tähystäjällä, C-mallissa ilmeisesti myös eteenpäin suunnattu konekivääri
- Neljä 12,7 kg:n pommia pystyasennossa tähystämön molemmin puolin
- Suomalaisissa koneissa oli käytössä Goertz-pomminpudotuskiikari
[muokkaa] Käyttö Suomessa
Suomen ilmavoimille ostettiin helmikuussa 1918 Saksasta kahdeksan eri Friedrichshafen-konetta. Näistä kaksi oli FF 49C-tyyppiä, saksalaiselta tunnukseltaan 1749, suomalaiselta F18 (myöh. C.59/18) ja vastaavasti 1750, F22 (myöh. C.72/18 ja 2A300). Edellinen saapui laivalla Vaasaan 20. huhtikuuta 1918 ja jälkimmäinen kesällä 1918. Lisäksi Tallinnan saksalaiselta lentoasemalta ostettiin 26. marraskuuta 1918 kaksi FF 49C- ja yksi FF 49B-kone. C-mallit olivat saksalaisilta tunnuksiltaan 1807, suomalaisilta C.82/18 (myöh. 2B306) ja 1810, C.85/18 (myöh. 2C302). B-malli oli saksalaiselta numeroltaan 1546 ja suomalaiselta tunnukseltaan C.84/18 (myöhemmin 2B307).
Friedrichshafen FF 49-koneita oli siis Suomen ilmavoimilla käytössä yhteensä viisi kappaletta, joista neljä C-mallia ja yksi B-malli. Se oli käytössä vuosina 1918 - 1923. Koneen lempinimenä oli Suomessa "Fredrika".
[muokkaa] Lähteet
- Kalevi Keskinen, Kyösti Partonen, Kari Stenman, Suomen Ilmavoimat I 1918-27, 2005. ISBN 952-99432-2-9.
- Kalevi Keskinen, Kari Stenman, Klaus Niska, Suomen ilmavoimien lentokoneet 1918-1939, Tietoteos, 1976.
- Timo Heinonen, Thulinista Hornetiin, Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 3, Gummerus Kirjapaino Oy, 1992. ISBN 951-95688-2-4.
