Gaussin laki sähkökentille
Wikipedia
Gaussin laki sähkökentille antaa suljetun pinnan läpi virtaavan sähkövuon Φ ja pinnan sisäänsä sulkeman sähkövarauksen välisen relaation, ja on yksi Maxwellin yhtälöistä. Sen integraalimuoto on:
jossa on sähkövuon tiheys (yksikkönä C/m2),
on pinnan differentiaalisen neliön pinta-ala siten, että ulospäin suuntautuva normaalivektori määrää sen suunnan, QA on pinnan sisäänsä sulkema varaus ja
on pintaintegraali pinnan A yli.
Gaussin divergenssilauseen mukaan vektorikentän pintaintegraali suljetun pinnan A yli (eli kentän vuo) saadaan integroimalla divergenssiä pinnan sisäänsä sulkeman tilavuuden V yli, eli
.
Pinnan sisäänsä sulkeman sähkövarauksen suuruus saadaan toisaalta integroimalla sähkövaraustiheyttä ρ (yksikkönä C/m3) saman tilavuuden yli, joten Gaussin laki saadaan muotoon
.
Koska tämä pätee kaikille suljetuille pinnoille, saadaan
,
jota kutsutaan lain differentiaalimuodoksi.
[muokkaa] Yhteys Coulombin lakiin
Coulombin laki seuraa Gaussin laista melko suoraan. Pistemäisen varauksen, jonka suuruus on q1, aiheuttama sähkövuo r-säteisen pallopinnan yli on
.
Gaussin lain mukaan vuon suuruus on toisaalta ΦE = q1, ja koska isotrooppisissa aineissa , saadaan pistevarauksen aiheuttaman sähkökentän E suuruudeksi
.
Sähkökenttä kohdistaa varaukseen, jonka suuruus on q2, voiman
,
joten kahden varatun hiukkasen välisen voiman suuruudeksi saadaan lopulta
.