Teknologia
Wikipedia
Teknologia on yhteisnimitys joukolle tietyn alan tekniikoita. Voidaan puhua esimerkiksi metallienjalostusteknologiasta, jolloin siihen sisältyy kaikki ne tekniikat, joilla metalleja rikastetaan ja jalostetaan mineraaleista metalleiksi. Teknologia sanan käyttö on viime aikoina lisääntynyt tekniikka-sanan synonyymina ja tekniikan tutkimuksen rahoittamisen sijasta puhutaan teknologia rahoittamisesta. Tähän sisältyy silloin myös uuden tekniikan hankinnan ja käytön rahoittaminen muuhunkin kuin tutkimustarkoituksiin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Etymologia
Teknologian etymologisessa alkuperässä yhdistyy klassisen kreikan sanat Tekhne, joka merkitsi vapaiden miesten työtä ja taitoja sekä logos, joka merkitsi tietoa, oppia ja perustaa. Etymologiasta johdettavaa teknologian merkitystä, oppi tekniikasta, ei juurikaan käytetä. Mainosluonteisissa teksteissä teknologia sanaa käytetään tekniikka-sanan asemesta, kun halutaan erityisesti korostaa, että tarkoitetaan kehittyneempää tekniikkaa.
[muokkaa] Teknologian talous
[muokkaa] Rahoitus
Teknologian rahoittajina ja kehittäjinä toimivat pääasiassa erilaiset valtiolliset ja yksityiset organisaatiot: tutkimuslaitokset, yliopistot ja teknologiayritykset.
[muokkaa] Julkinen
Julkinen rahoitus on tärkeä teknologian kehityksen edistäjä monilla tavoilla.Yhdysvaltain hallitus jakaa kymmeniä miljardeja dollareita uuteen teknologiaan vuosittain, etenkin Yhdysvaltain ilmavoimien, DARPAn, NASAn, Energiaministeriön laboratorioiden kautta. Myös osavaltioilla on omia tukiohjelmiaan. Euroopassa Euroopan komission 6. puiteohjelma jakaa noin viisi miljardia euroa vuosittain. Ranskassa on ollut vanha perinne panostaa teknologiaan, mutta sen valtiolliset rahoitusorganisaatiot ovat yhdistyneet vasta 2000-luvun alussa. Saksassa liittovaltion rahoitus kanavoidaan pääosin Helmholtz-tutkimusorganisaation kautta. Suomessa teknologiankehitystä tehdään VTT:n budjettirahoituksella, Tekesin kilpaillulla rahoituksella ja yliopistoissa.
Teknologiaa on - etenkin 1900-luvulla - ajanut asevoimien rahoittama aseiden kehitys. Monet ilmailun, elektroniikan jne. sovellukset on kehitetty ensin asevoimien käyttöön ennen siviilikäyttöä. Kylmän sodan päätyttyä mm. elektroniikassa siviilisovellutusten teknologiankehitys on ollut nopeampaa kuin kooltaan paljon pienempien asetekniikan markkinoiden. Samaan aikaan esim. sotilaselektroniikan tuotantolinjoja on ajettu alas niiden huonon kannattavuuden vuoksi. Julkisen sektorin tutkimus ja teknologiankehityksen rahoitusorganisaatiot ovat kasvattaneet osuuttaan.
[muokkaa] Yksityinen
Tutkimus ja kehitys on yrityksen uudistumisen tärkeimpiä väyliä. Ilmailuteollisuudessa tutkimuspanos on jopa 15% liikevaihdosta. Vastaava panos on elektroniikkateollisuudessa yleensä noin 10% ja perinteisessä teollisuudessa alempi.
OECD-maissa teollisuus vastaa noin kaksi kolmasosaa tieteen ja teknologian alojen tutkimuksesta ja kehityksestä, kun taas yliopistot 20% ja muu julkinen rahoitus on 10%. Köyhemmissä maissa kuten Portugali ja Meksiko teollisuuden panos on pienempi. Yhdysvallat sijoittaa huomattavan paljon asevoimien tutkimuksen ja kehityksen kautta, jossa yksityisen sektorin panos on pienempi. Suomessa 2/3 tutkimusrahoituksesta on yritysten rahoitusta Nokian, Metson jne. suuryritysten ollessa suurimmat panostajat.
[muokkaa] Muita taloudellisia aspekteja
[muokkaa] Sosiaaliset tekijät ja vaikutukset
Teknologialla on lukemattomia vaikutuksia; äärimmäisissä tapauksissa nämä voidaan erottaa tarkoituksellisiin ja tarkoittamattomiin vaikutuksiin. Näkymättömimmät teknologian sivuvaikutukset ovat usein sosiaalisia. Teknologia voi aiheuttaa hitaasti tapahtuvia vaikutuksia yksilöissä, ryhmissä, instituutioissa ja kokonaisissa yhteiskunnissa.
- Arvot
- Etiikka
- Elämäntavat
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteitä
- Pääesikunnan sotatalousosaston julkisessa kirjassa "Sotatekninen arvio ja ennuste (STAE)", joka on ilmestynyt 5.10.2004, käsitellään asevoimien teknologiaa vuoden 2020 tähtäimellä. Ensimmäinen osa käsittelee teknologioita ja toinen osa järjestelmiä.
