Gotska Sandön
Wikipedia
Gotska Sandön on Ruotsille kuuluva saari Itämerellä, noin 38 kilometriä Fåröstä pohjoiseen. Se kuuluu Gotlannin lääniin.
Asukkaita Gotska Sandönillä on ollut kivikaudelta asti. Ruotsille saari on kuulunut vuodesta 1645. Majakka rakennettiin vuosina 1858–1859. Sittemmin majakka on korvattu erillisellä mastolla, jossa on lamppu. Kappeli rakennettiin 1894 ja se sai aluksi toimia sekä kappelina että kouluna. Rakennus paloi 1934, mutta uusi kappeli saatiin valmiiksi vasta 1950. Uuden kappelin 50-vuotisjuhlien kunniaksi vihittiin käyttöön uusi kellotapuli, vanha kun oli kärsineessä kunnossa ja purettu turvallisuussyistä. Hautausmaa on ollut käytössä 1800-luvun puolivälistä, samoin kuin venäläinen hautausmaa. Vuonna 1939 rakennetussa koulurakennuksessa toimi koulu vuoteen 1963, jonka jälkeen siitä tehtiin luonto- ja kotiseutumuseo. Saarella on myös vanhoja venäläisiä tykkejä.
Gotska Sandönin pinta-ala on 36 km². Saari on muodostunut tuhansia vuosia sitten moreenista, sorasta ja hiekasta. Se on kokonaan hiekan peitossa ja tuuli on kasannut hiekasta erilaisia dyynejä. Korkein kohta on 42 metriä merenpinnan yläpuolella.
Vallitsevana kasvillisuutena ovat mäntymetsät. Paikoitellen metsät ovat hyvin tiheitä. Metsiä on saarella palanut ja hakattu useita kertoja. Kasvu on hyvin hidasta, koska veden ja raviteiden saanti on rajallista sekä kasvillisuuden pohjakerros on niin tiheä. Pohjakerroksessa kasvaa esimerkiksi variksenmarjaa, kanervaa, jäkälää ja sammalia, lisäksi jonkin verran esim. vanamoita ja talvikkeja. Lehtipuita löytyy joiltakin alueilta, esimerkiksi haapoja, koivuja, pihlajia ja tammia. Lehtipuualueilla pohjakerroksessa on enemmän lajeja kuin mäntymetsissä. Esimerkkeinä mainittakoon sinivuokko, oravanmarja, metsäorvokki ja erilaisia orkideoja. Niityillä ja erilaisilla dyyneillä kasvaa myös paljon monenlaisia kasveja.
Saaren eristynyt sijainti on aiheuttanut nisäkkäiden vähäisen määrän. Maallaeläviä nisäkkäitä saarella ovat metsäjänis ja lepakot. Vedessä elävistä harmaahylkeet vierailevat saarella usein. Lintuja sen sijaan on paljon erilaisia, erityisesti keväällä ja alkukesästä: kahlaajia, lokkeja, tiiroja, käpylintuja, nuolihaukkoja....
Saari on ollut kansallispuistona vuodesta 1909 lähtien.
[muokkaa] Lähteet
- http://www.gotskasandon.se/omon.htm (ruotsiksi) luettu 9.1.2007
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Viralliset sivut (ruotsiksi)
