Metsätammi
Wikipedia
| Metsätammi | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Kukkiva metsätammi |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Metsätammi (Quercus robur) eli tammi on pyökkikasveihin kuuluva puu. Luontainen levinnäisyysalue käsittää suurimman osan Eurooppaa. Metsätammi kasvaa myös Suomessa niin sanotulla tammivyöhykkeellä eli lounaisimmassa osassa maata ja se luetaan jalopuihin. Se on myös Suomen ainoa luontainen tammilaji. Istutettuna puistopuuna tammea kasvaa Keski-Suomea myöten.
Carl von Linné (1707-1778) antoi tieteellisen nimen vain 5 tammilajille, vaikka maapallolla kasvaa noin 400 tammilajia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Levinneisyys ja ominaisuudet
Metsätammi kasvaa Suomessa 10-20 metrin, poikkeuksellisesti jopa 30 metrin pituiseksi. Keski- ja Länsi-Euroopassa se voi kasvaa 40 metrin pituiseksi ja useita metrejä paksuksi jättiläiseksi. Puu on talveksi lehtensä pudottava. Lehdet ovat tyypillisen mutkalaitaiset, kiiltävät. Puu kukkii keväällä ja muodostaa siemenensä terhoina, joilla on ravintotaloudellista merkitystä. Ennen vanhaan terhoja syötettiin sioille, eikä niiden kaupallinen kerääminen ole vieläkään jokamiehen oikeus. Luontaisesti tammea levittävät mm. oravat, närhet, pähkinähakit sekä myyrät ja hiiret. Nämä kaikki keräävät varastoja maahan, ja niihin unohtuneista terhoista saattaa keväällä versota tammen taimi.
Tammi saattaa elää hyvin vanhaksi. Turun Ruissalossa kasvaa tammea 312 hehtaarin alalla, ja vanhimpien tammien arvioidaan olevan 400-vuotiaita. Eteläisissä maissa se voi elää jopa 1000 vuotta. Piikkiön Lyydikkälässä kasvaa hyvin huonokuntoinen tammi, rinnan korkeudelta mitattuna lähes 8 m ympärysmitaltaan. Se lienee Suomen paksuin tammi. Suomen suurin eli kiintotilavuudeltaan järein puu lienee Kemiössä kasvava jättitammi, jonka ympärysmitta rinnan korkeudelta on 6½ m ja korkeus 28 m.
Noin 500 hyönteislajia on tammesta tavalla tai toisella riippuvaisia. 39 lajia näistä on uhanalaista, monet niistä ovat riippuvaisia nimenomaan lahosta tammipuusta. Tammen koloissa pesivät monet lintulajit, mm. lehtopöllö, uuttukyyhky, telkkä, naakka, sini- ja talitiainen, kirjosieppo, kottarainen ja käenpiika.
Tammella on paljon juurisieniä. Näistä ehkä makoisimpia ovat tryffelit, joita kasvaa erittäin harvinaisina myös Etelä-Suomessa.
Kotimaista tammea käytetään paljon ominaisuuksiensa vuoksi huonekalu- ja koristepuuna sekä parkettina. Tammea on myös ootrauksin pyritty jäljittelemään.
Suomessa tammi on aina ollut sen verran harvalukuinen puu, ettei siihen juuri liity vanhoja kansanuskomuksia tai mystiikkaa. Kalevalassa puhutaan Isosta tammesta. Toisin on Etelä- ja Keski-Euroopassa, missä tammella on ikivanhat perinteet kansansaduissa ja -tarinoissa sekä mytologiassa. Kreikkalaisessa mytologiassa tammi oli Zeuksen pyhä puu.
Jyväskylän yliopistolla kasvaa Cygnaeuksen tammi. Se on istutettu Uno Cygnaeuksen syntymän 100-vuotismuistoksi vuonna 1910.
Tammi on Varsinais-Suomen maakuntakukka. Se on Englannin, Ranskan, Saksan ja Yhdysvaltojen kansallispuu.
[muokkaa] Tammi mytologiassa
Tammea on pidetty Euroopassa kautta aikain voimallisena puuna uskonnoissa, joissa se tunnettiin mahtavimpien jumalien asumuksena. Skandinaviassa sitä pidettiin ukkospuuna, joka edusti ukkosen jumala Thoria. Kreikassa tammi oli omistettu antiikin uskon ukkosen jumalalle Zeukselle, jonka uskottiin syntyneen tammen juurella. Muinaisille ihmisille tammi symboloi hedelmällisyyttä ja hyvää onnea. Euroopan druidien kerrotaan polttaneen ikuisia tammitulia. Tämä tarkoitti rituaalia, jossa kyläläiset sytyttivät joka vuosi tulisijansa uudelleen tammen pyhistä liekeistä, joiden uskottiin turvaavan kodin taloutta. [1]
[muokkaa] Treaty Oak
Austinin kaupungissa Teksasissa sijaitsevassa kaupunginpuistossa on yksi maailman kuuluisimpia yksittäisiä tammia. "Treaty Oak" (suom. "sopimustammi") on yli 600-vuotias tammi, jonka nimi tulee paikallisesta legendasta, jossa Teksasin perustajan Stephen. F. Austinin kerrotaan allekirjoittaneen puun alla intiaaniasetuksen. Treaty Oak -tammi tuli erityisen tunnetuksi maailmalla vuonna 1989 kun Paul Stedman Cullen myrkytti vanhan tammen rikkaruohomyrkyllä. Kun myrkytyksen seuraukset alkoivat näkyä tammessa yhä pahemmin, ihmiset järkyttyivät. Vieraat toivat puun juurelle runoja, kukkia ja jopa kanakeittoa ja Japanista ja Australiasta saakka saapui puun pikaista paranemista toivottavia kortteja. Jotkut jopa rukoilivat puun juurella sen paranemista. Toukokuussa 1990 Cullen tuomittiin yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen "rikoksestaan luontoa kohtaan". [1] Kuin ihmeen kaupalla tammi selviytyi osittain myrkytyksestä ja siitä 35% on yhä jäljellä tänä päivänäkin. Vuonna 1997 ensimmäiset myrkytyksen jälkeiset tammenterhot putosivat puusta ja ne kylvettiin 1999 eri puolille aluetta jatkamaan Treaty Oakin legendaa.[1]
Treaty Oak-tammi on listattu "Tree's Who's Who" (suom. "Puiden kuka kukin on") -listalle ja sen kuva on ripustettu Hall of Fame Forestryyn Washingtoniin.[2]
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Lähteet
- J. Hicks: Mystiikan maailma: Maan energiat, Kööpenhamina, Det Ny Landemann A/S (1992)
