Hanns Martin Schleyer

Wikipedia

Hanns Martin Schleyer (s. 1. toukokuuta 1915 Offenburg, k. 19. lokakuuta 1977 Mulhouse Ranska) oli Länsi-Saksan työnantajaliiton puheenjohtaja ja CDU:n jäsen. Baader-Meinhof ryhmä kaappasi ja surmasi Schleyerin vuonna 1977.

[muokkaa] Elämä

Schleyer sytyi konservatiiviseen perheeseen. Hänen isänsä oli tuomari. Hänen kaukainen sukulaisensa oli katolilainen pappi Johann Martin Schleyer, joka kehitti keinotekoisen Volapükin kielen. Hanns Martin Schleyer opiskeli lakia Heidelbergin yliopistossa vuonna 1933. Vuonna 1939 hän väitteli tohtoriksi Innsbruckin yliopistossa.

Jo nuorena Schleyerista tuli kansallissosialismin innokas kannattaja. Schleyer liittyi Hitler-Jugendiin ja SS:ään vuonna 1933. Opiskeluaikanaan Schleyer oli mukana natsien opiskelijaliittosssa.

Toisen maailmansodan aikana Schleyer oli länsirintamalla. Rintamalta hän sai tehtävän Prahan omiskelija liitossa. Hän oli töissä Bernhard Adolfilla, joka oli saksalainen taloustieteilijä Böömin–Määrin protektoraattissa. Juuri Adolf toi Schleyerin virkoihin Määrissä ja Böömissä. 5. toukokuuta vuonna 1945 Schleyer pakeni Prahasta. Sodan jälkeen Schleyer oli liittoutuneiden sotavanki 3 vuotta, koska hän oli SS-upseeri. Vuonna 1948 hänet vapautettiin.

Vuonna 1949 hänestä tuli Handelskammerin johtaja Baden-Badenissa. Vuonna 1951 Schleyer siirtyi töihin Daimler-Benzille. 1960-luvun lopulla hän oli töissä ulkomailla, mutta joutui luopumaan tästä virasta.

Schleyer liittyi työnantaja- ja teollisuusliittoihin.

Schleyer vastusti 1960-luvulla työsulkuja ja natsitaustansa takia monet vuoden 1968 opiskelijaliiton jäseneet kuvailivat häntä kapitalismin irvikuvaksi, joten hänestä tuli opiskelijaliiton vihollinen.

[muokkaa] Kaappaus

Baader-Meinhof ryhmä kaappasi Schleyerin 5. syyskuuta vuonna 1977 Kölnissä.

Hän oli menossa autolla asuntoonsa. Häntä seurasi toinen auto, jossa oli kaksi poliisia ja turvallisuusmies. Yhtäkkiä auton eteen työnnettiin lastenvaunut, jolloin hänen autonkuljettajansa oli pakko pysähtyä. Samalla toinen auto tuli Schleyerin auton eteen. Terroristit hyppäsivät toisesta autosta ja alkoivat ampua. Autonkuljettaja kuoli, samoin poliisit sekä turvallisuusmies. Kiivaan tulituksen jälkeen terroristit hävisivät Schleyer mukanaan.

Liittotasavallan liittohallitus sai terroristeilta vaatimuskirjeen 6. syyskuuta. Kirjeessä kerrottiin, että Schleyer vapautetaan, jos hallitus vapauttaa 14 terroristia vankilasta. Hallitus pysytteli odottavalla kannalla ja pari päivän kuluttua sieppaajat suostuivat välittäjään. Viranomaiset päättivät sitten salata neuvottelut. Pelättiin, että Schleyer oli murhattu.

22. syyskuuta pidätettiin dramaattisissa olosuhteissa Alankomaissa länsisaksalainen terroristi Knut Folkerts ja hänen kollegansa Britte Mohnhaupt heidän surmattuaan hollantilaisen poliisin. Mohnhaupt pääsi pakenemaan. Folkertisiä epäiltiin Karlsruhessa 7. huhtikuuta 1977 tapahtuneesta Länsi-Saksan yleisen syyttäjän Siegried Bubackin murhasta. Surman takana oli myös Baader-Meinhof-ryhmä. Folkertsin oleskelu Hollannissa yhdistettiin Schleyerin sieppaukseen. Schleyerin uskottiin olevan asuntoveneessä Hollannissa.

28. syyskuuta Ranskassa ilmestyvä vasemmistolehti Libération sai kuvan siepatusta Schleyerista. Valokuvassa oli lappu, jossa luki: RAF:n vankina 20 päivää. Sieppaajat vaativat poliisin lopettamaan Schleyerin etsintä ja vapauttamaan 11 terroristiä.

Lokakuun 8 päivänä ranskalaiset lehdet julkaisivat kuvan Schleristä. Valokuvan lisäksi oli kirja itse Schleyeristä, joka vetoo viranomaisiin pyytäen näitä säästämään Schleyerin hengen ja suostumaan terroristien ehtoihin, koska Schleyerin kaappaajat eivät jaksaisi enää kauan odottaa.

Kun Schleyerin kaapattiin Kölnissä, hänet vietiin kerrostaloon joka sijaitsee kaupungin laitamilla. Myöhemmin hänet siirrettiin Alankomaihin. Saksan poliisi oli hyvin lähellä Schlerin olinpaikan tiedosta. Monet poliisit sanoivat että Schleyer on moottoritien vieressä olevissa kerrostaloissa.

Kun saksalainen terrorismin vastainen GSG 9 yksikkö vapautti Lufthansan lennon 181 lentokoneen Mogadishun lentoasemalla, joka oli palestiinalaisten terroristien (joilla oli yhteyksiä Baader-Meinhofiin) kaappaama. Päivää kaappauksen jälkeen RAF:n jäseneet Andreas Baader, Gudrun Ensslin ja Jan-Carl Raspe tekivät itsemurhan Bonnin keskusvankilassa.

19. lokakuuta tuntemattomaksi jäänyt nainen soitti Deutsche Presseagentur iltapäivälehden toimistoon ja antaa vihjeen Schleyerin murhasta ja auton tarkasta sijainnista. Schleyer ammuttiin kuoliaaksi. Hänen ruumiinsa löydettiin klo 21.11 Mulhousessa Ranskassa olevasta Audi 100 henkilöautosta.