Heksaani
Wikipedia
Heksaani eli n-heksaani (C6H14) on 6-hiilinen suoraketjuinen alkaani. Se on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön neste. Heksaanin rakennekaava on CH3(CH2)4CH3, moolimassa 86,2 g/mol, sulamispiste − 95 °C, kiehumispiste 69 °C, tiheys 0,7 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste - 22 °C, itsesyttymislämpötila 225 °C ja CAS-numero 110-54-3.
Heksaani on terveydelle haitallista, tulenarkaa sekä ympäristölle haitallista.
Kaupallisessa heksaanissa on n-heksaania 40 – 50 % ja siinä esiintyy myös muitakin C6-hiilivetyjä – kuten bentseeniä. Puhdasta n-heksaania saa lähinnä vain laboratoriokemikaalina.
Heksaanilla (C6H14) on 5 isomeerista muotoa:
- Heksaani (n-heksaani)
- 2-metyylipentaani (isoheksaani) CAS-numero 107-83-5
- 3-metyylipentaani CAS-numero 96-14-0
- 2,2-dimetyylibutaani (neoheksaani) CAS-numero 75-83-2
- 2,3-dimetyylibutaani CAS-numero 79-29-8
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Heksaanin kansainvälinen kemikaalikortti
- OVA-ohje
- Kemian työsuojeluneuvottelukunta (KETSU): n-Heksaani
Alkaanit | |||||||||||||||||||||||||||||||
metaani |
| |
etaani |
| |
propaani |
| |
butaani |
| |
pentaani |
| |
heksaani |
|||||||||||||||||||||
heptaani |
| |
oktaani |
| |
nonaani |
| |
dekaani |
| |
undekaani |
| |
dodekaani |
|