Herukkaperhonen
Wikipedia
| Herukkaperhonen | ||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||||||||
|
Herukkaperhonen (Nymphalis c-album)
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Herukkaperhosen siipien kärkiväli on n. 4 cm ja se on äkkiä katsottuna nokkosperhosen näköinen. Sen yläpinnalla ei kuitenkaan ole valkoista väriä ja sen siivet ovat huomattavasti nokkosperhosta liuskaisemmat. Lajia sanotaan joskus myös liuskaperhoseksi. Alapuolelta lajin siivet ovat harmaan, ruskean ja tummanvihreän kirjomat. Erityinen tuntomerkki on valkoinen c:n muotoinen kuvio takasiiven alapinnalla, josta laji on saanut tieteellisen lajinimensä, c-album.
[muokkaa] Levinneisyys ja lentoaika
Herukkaperhonen on levinnyt Suomessa noin Oulun korkeudelle saakka. Sitäkin pohjoisempana lajia tavataan mutta harvemmin. Herukkaperhonen on Etelä-Suomessakin selvästi nokkos- ja neitoperhosta harvalukuisempi perhonen yksilömäärällä laskettuna.
Herukkaperhonen lentää kahdessa sukupolvessa, ensimmäinen keväällä jopa maaliskuusta kesäkuuhun ja toinen sukupolvi heinäkuun lopulta jopa lokakuulle.
[muokkaa] Elinympäristö ja elintavat
Herukkaperhonen elää kulttuuriympäristöissä, pihapiireissä, puutarhoissa sekä luonnonympäristöissä metsien ja teiden reunoilla sekä puoliavoimissa ympäristöissä. Keväällä ensimmäisen sukupolven naaraat munivat munat, jotka kesän aikana kehittyvät toukiksi, koteloituvat ja kuoriutuvat syksyllä toisen sukupolven aikuisina. Aikuinen yksilö talvehtii, usein vajoissa, autotalleissa tai muissa ulkorakennuksissa.
[muokkaa] Ravintokasvi
Herukkaperhosen toukat ovat oligofageja ja syövät mm. herukkaa (Ribes) sekä nokkosta (Urtica). Aikuinen yksilö syö kukkien mettä, esimerkiksi pietaryrtin ja ohdakkeiden kukat vetävät niitä puoleensa. Herukkaperhoset saattavat myös syödä puiden mahlaa tai mädänneiden hedelmien käynyttä mehua.
