Hyperventilaatio
Wikipedia
Hyperventilaatio, sananmukaisesti ylituuletus, merkitsee suurta ilmanvaihtoa keuhkorakkuloissa. Tuuletuksen määräävät hengityksen tiheys ja kertatilavuus. Hyperventilaatio voi olla elimistön asianmukainen keino esimerkiksi äkillisesti kohonneen kallon sisäisen paineen alentamiseksi.
Jos kaasujen vaihtokyky on keuhkoissa normaali, hyperventiloidessa hiilidioksidin pitoisuus veressä alenee. Sen myötä veren happo-emästase siirtyy emäksiseen suuntaan ja ionisoituneen kalsiumin pitoisuus vähenee. Alkaloosissa veren anionisiin proteiineihin voi sitoutua enemmän kalsiumia, jolloin vapaan, ionisoituneen kalsiumin määrä vähenee. Alkaloosissa on vaara hypokalseemiselle tetanialle, jossa ionisoituneen kalsiumin vähyys aiheuttaa hermojen mahdollisuuden ylieksitoitua natriumin liikkeiden helpotuttua.
Hyperventilaatio-oireyhtymä on elimistön stressireaktion ilmenemismuoto. Pakoon tai taisteluun virittäytyessä hyperventilaatio lienee hyödyllistä. Liittyessään kipuun, unettomuuteen, henkiseen ahdistukseen tai tunnekuohuun hyperventilaatio voi huonontaa henkilön vointia entisestään ja aiheuttaa oireiden pitkittymistä. Happo-emästaseen ja kalsiumpitoisuuden muutokset aiheuttavat hyperventilaation oireet. Oireita voivat olla hengenahdistus, rintapuristus, suun tai raajojen tuntomuutokset, pelko ja huimaus.
