Itämerensuomalainen mytologia
Wikipedia
Itämerensuomalaisten kansojen mytologioilla on monia yhteisiä piirteitä, jotka selittää itämerensuomalaisten läheinen kulttuurillinen ja kielellinen sukulaisuus, maantieteellinen läheisyys ja yhteinen runomitta. Kalevalainen runomitta on itämerensuomalaisten kansojen oma runomitta, jota ei tunneta muilta kansoilta. Monet itämerensuomalaisille yhteiset myytit on muotoiltu juuri kalevalamittaan. Kalevalamittaista eli niin sanottua kalevalaista runoutta tunnetaan tai on tunnettu kaikkien nykyisin tunnettujen itämerensuomalaisten kansojen keskuudesta. Joidenkin mukaan tämä kertoo siitä, että runomitta on ollut olemassa jo itämerensuomalaisen kantakielen aikaan, ennen kuin itämerensuomalaiset kielet erkanivat toisistaan. Myös itämerensuomalaisten keskuudessa laajimmin tunnettuja myyttejä pidetään hyvin vanhoina, nekin saattavat periytyä jo kantakielen hajoamista edeltävältä ajalta. Uudemmat myyttiaiheet ovat jääneet paikallisiksi, eivätkä ole levinneet kaikille itämerensuomalaisille kansoille. Paikallisiksi ovat jääneet historiallisen ajan aiheet, kuten virolaisessa mytologiassa taistelu saksalaisia vastaan ja suomalaisessa mytologiassa Elinan surmavirsi.
Puhuttaessa suomalaisesta mytologiasta viitataan usein myös Suomea itäisempien itämerensuomalaisten kansojen, varsinkin karjalaisten mytologiaan.
[muokkaa] Kalevanpojat
Myyttiset hahmot Kalevanpojat tunnetaan niin Virossa, Suomessa kuin Karjalassakin, usein muinaisina jättiläisinä.
[muokkaa] Pohjola
Pohjola tunnetaan itämerensuomalaisten kansojen mytologioissa pohjoisessa sijaitsevana vihollismaana.
[muokkaa] "Vesilinnun kansa"
Vesilinnuilla on erityinen asema itämerensuomalaisten mytologiassa. Vesilintu on luonut maailman (katso: maailman synty), ja jotkut vesilinnut, kuten joutsen, olivat pyhiä. Viron entinen presidentti Lennart Meri onkin nimittänyt itämerensuomalaisia vesilinnun kansaksi.
