Jagdtiger
Wikipedia
Jagdtiger (saksaksi "metsästävä tiikeri") oli saksalainen toisen maailmansodan aikainen raskas rynnäkkötykkityyppinen panssarintorjuntavaunu.
Jagdtiger astui sotanäyttämölle vasta loppuvuodesta 1944, jolloin niillä alettiin varustaa raskaita panssarintorjuntapataljoonia. Itävaltalaisen Steyr–Daimler–Puchin tytäryritys, Nibelungenwerke, valmisti yhteensä noin 77-88 kappaletta näitä Henschelin ja Porschen suunnittelemia vaunuja, joten vaunulla ei ollut käytännön merkitystä sodan kulkuun.
Aseistuksena siinä oli tehokas 128 mm Pak 44 L/55 -tykki, jonka yli 28-kiloinen Panzergranate 43-panssarikranaatti pystyi läpäisemään kaikki aikansa panssarit, kun taas Jagdtigerin taistelutilan 250 mm paksua etupanssaria ei pystynyt läpäisemään mikään liittoutuneiden panssarintorjunta-ase. Pak 44-tykki tunnetaan myös nimellä Pak 80. Erikoisuutena Jagdtigerissä oli irtopanoslaukauksesta johtuen kaksi lataajaa. Ensimmäinen lataajista työnsi ammuksen lukkoon ja toinen laittoi ruutipanoksen sen perään. Joskus väitetään muutamaan vaunuun asennetun 88 mm Pak 43 L/71 -panssarintorjuntatykki, mutta asiasta ei ole varmuutta. Lähi-ilmatorjuntaan ja jalkaväkeä vastaan siinä oli ensin yksi ja myöhemmissä malleissa kaksi MG34/42 konekivääriä.
Vaikka Jagdtiger oli panssaroinniltaan ja aseistukseltaan ylivertainen liittoutuneiden panssarivaunuihin verrattuna, se oli kuitenkin kaukana voittamattomasta. Sen kenttäkelpoisuuden suurimmat rajoitteet olivat suuri koko ja valtava paino, jotka johtivat muun muassa tankin painoon nähden liian heikkotehoisen moottorin ja voimansiirtojärjestelmän häiriö- ja rikkoontumisalttiuteen, sekä liialliseen bensiinin kulutukseen, joka vakavan polttoainepulan kourissa kamppailevassa Saksassa oli äärimmäisen vakava sotilaallinen ongelma. Näin ollen Jagdtiger oli parhaimmillaan puolustustehtävissä, jotka eivät niinkään vaatineet hyökkäystaistelun tavoin jatkuvaa liikettä. Vihollisen ilmavoimilta säästyneet vaunut kohtasivat loppunsa yleensä oman miehistönsä räjäyttäminä bensiinin loppumisen tai teknisen vian takia.
Kuuluisimmat Jagdtiger-kalustolla taistelleet vaununjohtajat lienevät luutnantti Otto Carius ja kapteeni Albert Ernst, jotka toimivat sodan lopussa komppanianpäälliköinä 512. raskaassa panssarintorjuntapataljoonassa.
