Juoksu
Wikipedia
Juoksu on jalallisten eläinten nopein tapa liikkua ilman apuvälineitä. Juoksu on myös suosittu tapa kuntoilla ja urheilla. Hölkkä on hidasta juoksua. Kilpailtuja juoksulajeja ovat pikajuoksu (60 m – 400 m), keskimatkat (800 m – 3 km), pitkät eli kestävyysmatkat (3 km – maraton eli 42,195 km) ja ultrajuoksut (yli 42,195 km). Juoksu oli antiikin Kreikan olympialaisissa yhtenä lajeista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Hyödyt
Juoksu vahvistaa sydänlihasta, parantaa sydän- ja verisuonijärjestelmää ja laskee verenpainetta. Juoksu rentouttaa.
[muokkaa] Varoitus
Kunto kannattaa tarkistaa ennen juoksemisen aloitusta, jos ei ole liikkunut säännöllisesti, ikää on yli 40 vuotta tai on ylipainoinen. Ylipaino rasittaa niveliä, joten merkittävästi ylipainoisen kannattaa aloittaa kävelyllä ja laihdutuksella.
[muokkaa] Juoksuvammat
Rasitusta kannattaa lisätä hitaasti juoksuvammojen välttämiseksi. Jalkoihin sopivat hyvät kengät ehkäisevät vammoja. Venyttelyt, hieronta, lepo ja kylmä vesi ehkäisevät vammoja. Juoksijoille tyypillisiä vammoja ovat Akillesjännetulehdus, penikkatauti, juoksijan polvi, jalkapohjan kalvojänteen tulehdus (Fascitis plantaris) ja reiden ulkosyrjän lihaksen (ITB) kipu.
[muokkaa] Virallisia juoksumatkoja
[muokkaa] Yleiset
- 60 m (sisä)
- 100 m
- 100 m aidat (naiset)
- 110 m aidat (miehet)
- 200 m
- 400 m
- 400 m aidat (miehet)
- 800 m
- 1 500 m
- 3 000 m esteet
- 5 000 m
- 10 000 m
- Maraton (42 195 m)
[muokkaa] Viestit
[muokkaa] Harvinaisempia
- 300 m
- 1000 m
- 1 609 m (maili)
- 20 km
- 21,1 km (Puolimaraton)
- 100 km (Ultrajuoksu)
- 24 h juoksu
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Terveysvaikutukset Suomen Kuntoliikuntaliitto ry
