Kalle Isokallio
Wikipedia
Kaarlo Markku Olavi "Kalle" Isokallio (s. 13. toukokuuta 1948 Helsinki) on suomalainen kolumnisti, kirjailija ja entinen yritysjohtaja. Koulutukseltaan hän on laivanrakennustekniikan diplomi-insinööri Teknillisestä korkeakoulusta. Isokallio oli Nokian toimitusjohtaja pääjohtaja Simo Vuorilehdon alaisuudessa vuoteen 1991, minkä jälkeen Nokian organisaatiota uudistettiin ja Isokallio jäi eläkkeelle täysin Nokian johtajien eduin. Kohueläkkeen Isokallio sopi appensa Mika Tiivolan kanssa. Isokallion jälkeen Nokian toimitusjohtajaksi tuli Jorma Ollila.
Vuonna 1993 Isokallio osti Interbankin osakkeet Deltaboni-nimiselle yhtiölle Uotin veljesten hallinnoimilta yhtiöiltä. Tutkijat ovat väittäneet, että Isokallio toimi kaupassa bulvaanina. Myöhemmin osakkeet siirtyivät Björn Wahlroosin omistamalle Mandatumille.
Kalle Isokallio kirjoittaa nykyisin kirjoja ja juttuja Iltalehteen sekä kolumnia Tiedosta-lehteen. Hänen kirjansa luokitellaan poliittisiksi satiireiksi. Kalle Isokalliota on epäilty myös Tekniikka- ja Talous-lehden kolumnisti "Perusinsinööri Veijo Miettiseksi".
[muokkaa] Teoksia
- Ura putkeen, 1996
- Vapaa Velkua, 1997
- Paljasjalkainen taivaanvaltias, 1999
- Pietari Toropaisen pilvilinna, 2000
- Tohtori Jalkasen perintövirus, 2001
- Tuulesta temmattu miljoona, 2002
- Yrjänä Mäyräjärven iltalypsy, 2003.
- Pelastaja Pelkosenniemeltä, 2004
- Terijoki takaisin, 2005
- Taivaallinen nappikauppa (Tammi, 2006)
