Ken Follett

Wikipedia

Ken Follett Helsingissä kirjan ja ruusun päivänä toukokuussa 2006

Ken Follett (5. kesäkuuta 1949 –) on brittiläinen jännityskirjailija, joka on kirjoittanut myös historiallisia romaaneja. Hänen ehkä kuuluisin teoksensa on toisen maailmansodan aikaan sijoittuva Neulan silmä.

Sisällysluettelo

1 Henkilöhistoria
2 Tuotanto
3 Follettin suomennetut teokset
4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Henkilöhistoria

Ken Follett, Martin ja Veenie Follettin poika, syntyi Cardiffissa, Walesissa, ja asui siellä kymmenen ensimmäistä ikävuottaan, kunnes perhe muutti Lontooseen. Hartaan kristilliset vanhemmat eivät antaneet poikaan katsoa elokuvia tai televisiota. Niinpä Follett kiinnostui jo varhain lukemisesta. Opiskelu puolestaan ei häntä suuresti innostunut ennen teini-ikää.

Follett pääsi vuonna 1967 opiskelemaan hän pääsi University College Londoniin, jossa hän opiskeli filosofiaa ja osallistui vasemmistolaiseen politiikkaan. Follett meni naimisiin ensimmäisen vaimonsa Maryn kanssa vuonna 1968.

Valmistuttuaan vuoden 1970 syksyllä Follett kävi kolmen kuukauden lehtimieskurssin ja pääsi toimittajaharjoittelijaksi Cardiffiin South Wales Echo -sanomalehteen. Vietettyään kolme vuotta Cardiffissa hän palasi Lontooseen Evening Standard -lehden yleistoimittajaksi. Työ ei tuntunut Follettista tarpeeksi innostavalta, ja lopulta hän vaihtoi lehtimiestyön kustannusalaan. Hänestä tuli 1970-luvun lopussa Everest Books -kustantamon varatoimitusjohtaja.

Follett alkoi myös kirjoittaa fiktiota iltaisin ja viikonloppuisin harrastuksena. Aluksi menestystä kertyi vähitellen, mutta vuonna 1978 Follettin kolmas romaani Neulan silmä teki ilmestyessään hänestä sekä rikkaan että kansainvälisesti kuuluisan. Jokaisesta sen jälkeen ilmestyneestä Follettin romaanista on tullut myyntimenestys, ja useista on tehty elokuvia.

Follett osallistui 1970-luvun lopulla Britannian työväenpuolueen toimintaan. Poliittisen toimintansa aikana hän tapasi Barbara Broerin, puoluevirkailijan, josta tuli hänen toinen vaimonsa vuonna 1982. Barbara Follett valittiin parlamentin jäseneksi vuonna 1997 edustamaan Stevenagen kuntaa, ja hänet valittiin uudelleen vuonna 2001. Follett itse on yhä huomattava työväenpuolueen tukija ja rahoittaja.

[muokkaa] Tuotanto

Follettin kirjallisen uran voi jakaa neljään vaiheeseen, jos hänen paria varhaisinta teostaan ei laske mukaan.

Ensimmäiseen ja merkittävään vaiheeseen kuuluu Neulan silmä ja viisi sitä seurannutta kirjaa (neljä fiktiivistä ja yksi ei-fiktiivinen). Ne ovat kaikki klassisen vakoilujännärin muunnelmia, joissa yksi tai kaksi rohkeaa ja neuvokasta agenttia joutuu runsaslukuista ja hyvin varustettua vihollista vastaan. Tapahtumapaikat vaihtelevat sekä maantieteellisesti että ajallisesti aina Euroopasta ja ensimmäisestä maailmansodasta teoksessa Mies Pietarista nykypäivän Iraniin ja Afganistaniin teoksissa Teheran ja Leijonien laakso.

Frederick Forsythin, toisen romaanikirjailijaksi siirtyneen lehtimiehen, varhaisten teosten tavoin Follettin jännärit uhraavat paljon huomiota sille, kuinka asioita tehdään. Esimerkiksi Aavikkoleijonaa pitää koossa tietyntyyppisen salaisen koodin toiminta, ja salaiset radiolähettimet ovat tärkeässä osassa Neulan silmässä. Kaikki kuusi kirjaa – mukaan lukien Teheran, ei-fiktiivinen tarina yrityksestä pelastaa kaksi yhdysvaltalaista Iranista vuoden 1979 vallankumouksen jälkeen – noudattavat jännärigenren peruskonventioita. Ne käyttävät kuitenkin konventioita epäkonventionaalisella tavalla: Neulan silmän päähenkilö on esimerkiksi saksalainen agentti.

Follettin uran toinen vaihe oli ensimmäisestä tietoinen poikkeaminen: neljän historiallisen romaanin sarja, jonka hän kirjoitti 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa. Taivaan pilarit, ensimmäinen neljästä, loi mallin kolmelle seuraavalle. Toisin kuin Follettin aikaisemmat jännärit, siinä on paljon henkilöitä, moninkertaisia juonirakennelmia, ajoittaisia väkivallanpurkauksia ja laajasti historiallista taustaa. Taivaan pilareissa, joka sijoittuu enimmäkseen keskiajan Englantiin, seurataan katedraalin rakentajia. Follettin sanotaan itse pitävän sitä hienoimpana teoksenaan. Follett on kertonut suunnittelevansa Taivaan pilarit -kirjalle jatkoa.

Pimeää meren yllä on Grand Hotel -tyylinen tarina, joka sijoittuu Atlantin ylittävälle lennolle Lissabonista New Yorkiin toisen maailmansodan kynnyksellä. Vaarallinen omaisuus kietoutuu suvun ja liikejuonittelun ympärille suuressa rahamiessuvussa viktoriaanisen ajan Lontoossa, ja Paikka nimeltä Vapaus sijoittuu Britannian Pohjois-Amerikan-siirtokuntiin Amerikan vallankumouksen aikoihin.

Follett vaihtoi tyyliään kolmannen kerran 1990-luvun lopussa ja kirjoitti pari tiukasti nykyaikaan sijoittuvaa kirjaa, joissa käytetään huipputeknologiaa juonen apuvälineenä. Eedenin vasara keskittyy tarkastelemaan mahdollisuutta käyttää maanjäristyksiä terroriaseena ja Kolmas kaksonen bioteknologian synkempiä puolia. Nämä kaksi romaania – jotka selvästi pyrkivät ammentamaan samasta fiktionlähteestä kuin Michael Crichton – olivat verrattain epäonnistuneita. Arvostelijat, kuten myös monet lukijatkin, pitivät hahmoja pinnallisina ja epäuskon voittamiseen käytettyjä ponnisteluja liian suurina.

Follett palasi perinteisten vähemmän teknologisten jännärien pariin romaanissa Vaarallinen muisti, vakoilutarinassa, jossa asetetaan Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain agentit vastakkain USA:n ensimmäisen satelliitin laukaisemisen aikoihin. Toiseen maailmansotaan sijoittuvat seikkailukertomukset Naakat ja Haamulento palauttivat Follettin tiukasti siihen, mistä hän aloitti: kirjoittamaan rohkeista agenteista, joka operoivat vihollislinjojen takana ja joiden suorittama tehtävä voi muuttaa sodan kulun. Jotkut kriitikot ja lukijat pitivät niitä Follettin tervetulleena paluuna siihen tarinatyyppiin, jonka hän hallitsee parhaiten. Toiset pitivät niitä vanhana tavarana uusissa kuorissa: niiden teemojen ja tilanteiden toistamisena, joita hän oli käsitellyt kiinnostavammalla tavalla aikaisemmissa teoksissaan.