Koli

Wikipedia

Näkymä Ukkokolilta

Koli on Pohjois-Karjalan korkein vaara Pielisen rannalla, Lieksassa. Koli on lähinnä valkoista kvartsiittia, ja sen laella on suuria puuttomia, paljaita valkoisia kalliopintoja, jotka tuovat mieleen lumihuippuiset vuoret. Kolin tärkeimmät huiput ovat Ukko- ja Akkakoli, jotka on ehkä nimetty vanhojen jumalien mukaan, sekä Paha-Koli, jossa on jyrkkä seinämä. Kolin korkein kohta on Ukkokolilla. Kolin vaaran juurella on Kolin kylä. Alueella sijaitsee Kolin kansallispuisto. Koli on keskeinen kansallismaisema ja maisemanähtävyys.

Kolin korkeus merenpinnasta on 347 metriä.

[muokkaa] Kolin historia

Kolin kvartsiitti on maailman vanhimpia kiviä. Koli on jäänne paljon suuremmasta vuoristosta, joka muinoin on sijainnut alueella. Jääkaudet ovat siloittaneet vuoret, mutta kovin kiviaines on jäänyt koholle kuin kuluneen puupenkin oksankohta.

Koli on varmasti ollut tärkeä maanmerkki ihmisille jo tuhansia vuosia. Kolin vanhimpia löytöjä on vasarakirves. Löytö ei sinänsä kerro vasarakirveskansan oleskelusta alueella, vaan laajoista kaupankäynnin ja kulttuurinvaihdon verkoistoista jo kivikaudella. Koli sijaitsee jo muinoin kulkureittinä toimineen Pielisjärven rannalla.

Kolin luontoa alettiin markkinoida turisteille jo yli sata vuotta sitten. Tästä on hyvänä osoituksena Kolin rinteillä polveileva kuntopolku, jonka Suomen Matkailuyhdistys vihki käyttöön heinäkuun 12. päivänä 1896.

Kolin lähistöllä ja rinteilläkin on jo pitkään harjoitettu kaskikulttuuria.

[muokkaa] Uskonnollinen ja yhteisöllinen keskus

Kansanperinteen tietojen mukaan Koli oli Pielisen alueen uskonnollinen ja hallinnollinen keskus. Kolilla kerrotaan olleen kaksi käräjäpaikkaa, toinen näistä Paha-Kolilla. Siellä on rikollisia heitetty jyrkänteeltä alas.

Koli on ollut uhripaikka. Kolin pohjoisrinteessä on uhrihalkeama, josta on löydetty mm. kultaisia ja hopeisia kolikoita. Halkeaman löydöt ovat pitkältä aikajaksolta, joten se on ollut uhrikäytössä kauan. Erään teorian mukaan Koli on saanut nimensä halkeamaan tiputettujen rahojen kolinasta pitkin halkeaman seinämiä. Koli-sanalle on tosin keksitty useita mahdollisia etymologioita. Vuoren haltijoille on käyty uhraamassa Ilomantsista ja Liperistä asti. Kolilla uskottiin asuvan voimakkaita henkiolentoja. Kansanrunossa he ovat Kolin korkeat isännät, mustarinnan murhat miehet. Olisivatko Kolilla teloitetut rikolliset tulleet vuorenhaltijoiksi?

[muokkaa] Kolin luolat

Kolilla on useita luolia, joista yksi tunnetaan Pirunkirkkona. Pirunkirkko on 34 metriä pitkä ja 1–7 metriä korkea. Kansanperinteen mukaan luola on itse asiassa varsinaisen kirkkosalin eteinen. Tarinan mukaan se, joka pystyy kiipeämään pirunkirkon peräseinällä sijaitsevan syvennyksen luo, näkee siellä pienen pirun kirkkosalin penkkeineen. Luolaa ovat käyttäneet useat noidat, joista tunnetuin on Ukko Kinolainen. Luolassa ovat käyneet useat taiteilijat. Luolan seinämään kirjoitti Eero Järnefelt punaisella runon, joka nykyisin erottuu huonosti.

"Yksi salaisuus, yks henki.

yks onni kumpaisenki

on kirkko tämä,

sen pyhyyttä muistelemma aina."

Eero ja Fanny 1893

Kolilla on myös Suomen mittakaavassa suuri luolasto, joka koostuu jättimäisten lohkareiden välisistä raoista.

[muokkaa] Koli taiteilijoiden innoittajana

Koli on innoittanut taiteilijoita ja kirjailijoita, mm. Jean Sibeliusta, Juhani Ahoa, I. K. Inhaa sekä erityisesti Eero Järnefeltiä. Taiteilijat löysivät Kolin jylhät maisemat 1800-luvulla, ja siitä lähtien ne on tunnettu eräänä tärkeimmistä Suomen kansallismaisemista.

[muokkaa] Kolin nykypäivä

Nykyisin Kolilla sijaitsee hotelli ja laskettelukeskus, ja aivan sen huipun tuntumaan pääsee autolla. Varsinainen lakialue on kuitenkin jätetty lähinnä luonnontilaan lukuun ottamatta portaita ja kulkureittejä. Koli kuuluu Kolin kansallispuistoon, jonka luontoarvot ovat merkittävät. Kolilta löytyy useita harvinaisia luontotyyppejä. Kolin kaski- ja ketokulttuuria, ja sitä kautta ihmisen toiminnasta riippuvaisten lajien säilymistä on myös ylläpidetty. Kolilla on laaja ketoalue.

[muokkaa] Kolin laskettelumahdollisuudet

Kolin rinteet muodostavat kaksi hiihtokokonaisuutta: suuremman Ukko-Kolin ja perheille suunnatun Loma-Kolin. Ukko-Kolilla on kolme hiihtohissiä ja kuusi rinnettä. Suurin korkeusero on 230 metriä, ja rinteiden pituus 800–1500 metriä. Loma-Kolilla on kuusi rinnettä ja neljä hissiä. Suurin korkeusero on 145 metriä ja rinteiden pituus 530–1050 metriä. Kaksi rinteistä on lumilautailijoille suunnattuja streettejä. Lapsille on lumilinnoja ja napakelkka.

[muokkaa] Kolin kansallispuisto ja luontokohteet

Kolin kansallispuistossa suojellaan kulttuurimaisemaa, ei koskematonta luontoa. Maisemaa pidetään yllä laiduntamalla kyyttölehmiä ja kaskeamalla osia puistosta säännöllisesti. Näin turvataan viljelymaiseman perinnelajien elinolosuhteet.

Maisema Kolin kansallispuistosta

[muokkaa] Kolin vaellusreitit

Kolin tärkeimmillä huipuilla ja hotellin lähimaastossa risteilee lyhyisiin päiväretkiin soveltuva polkuverkosto.

Herajärven kierros on Kolilta lähtevä n. 40 km mittainen vaellusreitti, joka kiertää läheisen Herajärven. Reitin varrella on mm. Lakkasen perinnetila sekä eritasoisia tuli- ja yöpymispaikkoja. Reitti kulkee läheltä Pirunkirkkoa. Reitti kulkee monien vaarojen laelta ja on nousujen takia suhteellisen raskas. Sen kiertämiseen on syytä varata kahdesta kolmeen päivään.

Geologian tutkimuskeskus on julkaissut Kolin alueesta Geologisen retkeilykartan, johon on merkitty alueen retkeilyreitit sekä tärkeimpiä geologisia kohteita selityksineen.

[muokkaa] Kolin jäätie

Talvisin Kolin ja Vuonislahden välillä kulkee Kolin jäätie, joka on Suomen pisin yleinen jäätie. Se lyhentää Kolin ja Lieksan välistä matkaa kymmenillä kilometreillä.