Kullanhuuhdonta

Wikipedia

Kullanhuuhdontaa

Kullanhuuhdontaa Alaskassa 1916

Kullanhuuhdonnalla tarkoitetaan kullan erottamista maalajista liikkuvan veden avulla. Suomen Lapissa harjoitetaan kullanhuuhdontaa konekaivuuna ja käsinkaivamalla. Suurin osa kullanhuuhtojista toimii harrastepohjalla ja kyse on virkistystoiminnasta. Lisäksi Lapissa toimii muutamia konekaivajia, joille kullanhuuhdonta on joko sivutoimi tai pääasiallinen elinkeino.

Sisällysluettelo

1 Huuhdontatavat
2 Tapahtumat ja paikat
- 2.1 Tankavaaran Kultakylä
- 2.2 Kullanhuuhdonta kilpailulajina
3 Katso myös
4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Huuhdontatavat

Kullanhuuhdonta voidaan jaotella kahteen eri huuhdontatapaan, joko koneelliseen kullanhuuhdontaan tai käsintapahtuvaan kullanhuuhdontaan.

Koneellisessa huuhdonnassa kultapitoinen maa-aines kaivetaan kaivinkoneen avulla ränniin. Käsintapahtuvassa huuhdonnassa kultapitoinen maa-aines päätyy lapion ja hakun avustuksella ränniin. Rännissä veden virtaus erottelee maa-aineksen ja vie mukanaan kevyemmät ainekset pois kullan jäädessä rännin rihloihin. Rännistä lasketaan vedenvirtausta hyväksikäyttäen raskas, kultapitoinen maa-aines vaskooliin ja se huuhdotaan eli vaskataan vedessä. Vaskatesssa kulta painuu kevyemmän maa-aineksen läpi vaskoolin pohjalle, josta kulta voidaan kerätä talteen, kun muu kevyt maa-aines on saatu vaskattua vaskoolista pois.

[muokkaa] Tapahtumat ja paikat

[muokkaa] Tankavaaran Kultakylä

Sodankylän Tankavaarassa toimii kullanhuuhdonnan perinteitä vaaliva Kultakylä. Siellä on mahdollista tutustua kullanetsinnän historiaan Kultamuseossa, matkustaa kapearaiteisella rautatiellä ja huuhtoa itse aitoa kultaa. Tankavaaraan on rakennettu kultarynnäkön aikainen näköiskylä sekä majoitus- ja ravintolapalveluja.

[muokkaa] Kullanhuuhdonta kilpailulajina

Kullanhuuhdontaa voi harrastaa myös kilpailutasolla. Kullanhuuhdontakisoissa kilpaillaan siitä, kuka vaskaa ämpärillisen hiekkaa ja löytää siihen ennalta piilotetut kultahiput nopeimmin. Jokaiselle kilpailijalle jaetaan saman kultahippumäärän sisältämä hiekkaämpäri. Kilpailijat eivät tiedä montako kultahippua hiekan joukkoon on piilotettu. Kilpailuhiput ovat halkaisijaltaan hyvin pieniä; enintään 1 mm, ja se tekeekin lajista haastavan. Jokaisesta hukatusta kultahipusta tulee aikasakko, joka vaikuttaa lopulliseen vaskausaikaan. Kilpailuvälineet koostuvat ämpäristä, jossa kultapitoinen hiekka, vaskoolista, kilpailunumerosta ja koeputkesta, joka on täytetty puhtaalla vedellä. Löydetyt hiput kilpailija laittaa koeputkeen ja vie sen kisatoimitsijalle laskettavaksi. Nopeimman kokonaisvaskausajan saavuttanut on voittanut kilpailun. Kilpailusarjoja ovat: miehet, naiset, yleinen, lapset/nuoret, aloittelijat, veteraanit ja joukkue. Palkinnon saavat yleensä kolme parasta.

Tankavaara toimi isäntänä vuonna 2006 kullanhuuhdonnan MM-kisoissa, sitä aiemmin kisoja on järjestetty yhteensä 29 kertaa joista Tankavaarassa kahdeksan kertaa vuosina 1977–1981, 1983, 1987 ja 1993. Kullanhuuhdonnan MM-kisat järjestetään aina vuosittain eri maassa.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Harkitse myös, voisiko tämän mallineen vaihtaa johonkin kuvaavammista tynkämallineista.

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org../../../k/u/l/Kullanhuuhdonta.html

Luokat: Tyngät | Kaivosteollisuus