Kultaryntäys

Wikipedia

Kullankaivajat odottavat päästäkseen rekisteröimään valtauksensa Klondiken kultaryntäyksen aikana

Kultaryntäys eli kultakuume on lyhytaikainen kullankaivajien virta alueelle josta on löydetty merkittäviä määriä kultaa. Kanadan ja Yhdysvaltojen historiassa näitä nähtiin pitkin 1800-lukua. Myös Suomen Lappi näki pienimuotoisemman kultakuumeen samoin kuin Australia ja Etelä-Afrikka.

Kerrotaan, että enemmän kuin kaivajat itse, kultakuumeista rikastuivat tarvikkeiden tuottajat kuten Levi Strauss, joka teki työhousuja, joita myöhemmin alettiin kutsua leviksiksi.

[muokkaa] Lapin kultakuume

Lapissa löytyi lupaavasti kultaa Ivalojoelta 1868. Senaatti antoi asetuksen kullanhuuhdonnasta, ja kaivajat ryntäsivät etenkin Kultalaan, Ivalojoen varteen. Vähitellen huuhtojat siirtyivät Laanilaan. Kultaa saatiin aluksi 55 kg vuodessa, myöhemmin noin 20 kg vuodessa. Oy Ivalojoki Ab ja Lapin Kulta Oy yrittivät aloittaa koneellista kullanhuuhdontatoimintaa hyvällä menestyksellä.

[muokkaa] Pienkaivoksia

Kullanhuuhdontaa mittakaavassaan suurempi tapa jalostaa malmia kullaksi on pienkaivostoiminta, jossa rikastamoprosessit räätälöitään verrattain pieniäkin malmioita varten siten, että myös vähemmän tuottoisat sivumalmit voidaan hyödyntää.

Suomessa kullan pienkaivoksia on mm. Orivedellä, Huittisten Jokisivulla, minkä rikastamo sijaitsee Vammalassa. Jokisivun kaivos on uusi, kun taas kanadalainen Polar Mining osti Oriveden kaivoksen Outokummulta 2003. Polar Mining on australialaisen Dragon Miningin tytäryhtiö.

Jokisivun kaivos on valituksen alaisena. Sodankylän Pahtavaaran kaivos avattiin 2004 ja esiintymiä on myös Kittilän Suurikuusikossa.

Suomessa on ollut samanaikaisesti toiminnassa 1–2 kultakaivosta johtuen kullan vaihtelevasta hintakehityksestä. Yhden kultakilon jalostamiseksi saatetaan louhia 100 000 000 kg – 150 000 000 kg kiveä.