Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu (elokuva)
Wikipedia
| Taru Sormusten Herrasta: Kuninkaan Paluu The Lord of the Ring: The Return of the King
|
|
 |
|
| Valmistusmaa | Uusi-Seelanti |
| Ensi-ilta | 2003 |
| Ohjaus | Peter Jackson |
| Käsikirjoitus | J.R.R. Tolkien (romaani), Fran Walsh, Philippa Boyens, Peter Jackson |
| Pääosissa | Elijah Wood, Sean Astin, Viggo Mortensen, Ian McKellen |
| Sävellys | Howard Shore & eri esittäjiä |
| Tuotanto | Peter Jackson Barry M. Osborne Fran Walsh |
| Elokuvayhtiö | New Line Cinema, Wingnut Films |
| Kesto | 201 (teatteriversio) 251 (special extended edition) |
| Kieli | englanti |
| Budjetti | $94,000,000 |
| Ikäraja Suomessa | |
| Jatko-osa(t) | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu on Peter Jacksonin ohjaama fantasiaelokuva, joka julkaistiin vuonna 2003. Elokuva pohjautuu J.R.R. Tolkienin fantasiaromaani Taru sormusten herrasta kolmanteen ja viimeiseen osaan, Kuninkaan paluuseen. Kuninkaan paluu ensi-ilta oli Uuden Seelannin Wellingtonissa 1. joulukuuta 2003. Maailmanensi-ilta tapahtui 17. joulukuuta 2003. Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu kestää kolme tuntia ja 20 minuuttia. Elokuvan pidennetty Special Extended Edition -versio kestää neljä tuntia ja kymmenen minuuttia.
Kuninkaan paluu voitti Oscar-gaalassa 2004 peräti yksitoista Oscar-palkintoa. Kuninkaan paluun lisäksi tähän ovat pystyneet ainoastaan Ben Hur ja Titanic.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Juoni
Kuninkaan paluu jatkaa siitä, mihin Kaksi tornia jäi. Frodo ja Sam jatkavat matkaansa Mordoriin tuhotakseen Mustan Ruhtinaan Sauronin takoman Valtasormuksen Tuomiovuoren liekeissä. He eivät kuitenkaan tiedä, että heidän oppaanaan toimiva Klonkku johdattaa hobitit hirviömäisen jättiläishämähäkki Lukitarin ruuaksi.
Samaan aikaan velho Gandalf Valkoinen ratsastaa hobitti Pippinin kanssa Gondorin valtakunnan pääkaupunkiin Minas Tirithiin. Siellä he tapaavat Denethorin, Gondorin Käskynhaltijan, joka on vajonnut syvään masennukseen ja epätoivoon. Vihollinen on valmis, ja valtaisa örkkien armeija marssii Minas Morgulista johtajanaan Angmarin Noitakuningas, Sauronin suurin palvelija, mahtavin Yhdeksästä.
Aragorn Arathornin poika saa Elrond Puolhaltialta lahjaksi Andurilin, uudelleentaotun Narsil-miekan, jolla kerran katkaistiin Suurin Sormus itse Sauronin sormesta. Aragorn lähtee haltia Legolaksen ja kääpiö Gimlin kanssa Kuolleiden kulkuteille kutsumaan taisteluun vuorilla asuvat kuolleet, jotka kerran olivat Gondorin pettäneitä vuoristolaisia. He olivat luvanneet tulla auttamaan Gondoria taistelussa, mutta kun Gondorin hätä oli suurin, he pakenivat vuorille. Isildur kirosi heidät.
Sormuksen Sodan suurin taistelu käydään Minas Tirithin edustalla Pelennorin kentillä, mutta ratkaiseva taistelu Keski-Maan kohtalosta käydään kuitenkin Mordorin Mustilla Porteilla, kun kuningas palaa, ja Frodo saa mahdollisuuden tuhota Sormuksen Tuomiovuoren uumenissa, sillä Sauronin Silmä suuntaa katseensa kohti Aragornia.
Lopussa Sormus tuhoutuu, ja Sauron lyödään ikiajoiksi. Aragorn kruunataan kuninkaaksi, ja hobitit palaavat Kontuun.
[muokkaa] Leikkauksia ja muutoksia
Kahden aikaisemman Peter Jacksonin Taru sormusten herrasta -elokuvan, Sormuksen ritarien ja Kahden tornin tavoin Kuninkaan paluu sisältää muutoksia ja poistettuja kohtauksia kirjasta.
Kuninkaan paluu sisältää kohtauksia, jotka kirjassa kuuluivat Kahden tornin loppuun. Näihin kuuluvat esimerkiksi Saattueen ja Sarumanin kohtaaminen Rautapihan raunioissa ja Samin ja Lukitarin kaksintaistelu. Syy tähän on se, että Kahdesta tornista olisi tullut liian pitkä, mikäli kaikki kirjassa olleet kohtaukset olisi lisätty siihen.
Kuninkaan paluun yksi merkittävimmistä muutoksista on Konnun Puhdistamisen täydellinen poistaminen elokuvasta, vaikka Konnun Puhdistus oli yksi kirjan merkittävimmästä tapahtumista. Kirjassa palattuaan kotiinsa Kontuun hobitit näkevät, että roistot ovat ottaneet haltuunsa Konnun ja turmelleet sitä, mutta elokuvassa hobittien palatessa kotiinsa Kontu on ennallaan ja näyttää samalta kuin Sormuksen ritareissa. Jackson selitti, ettei hobittien taistelu Konnussa heitä sortavia roistoja vastaan toimisi, kun Sormus on tuhottu, ja Sauron on lyöty.
Sarumanin kuolema on toinen hyvin merkittävä muutos. Kirjassa hän kuoli Konnussa, kun hänen palvelijansa Gríma Kärmekieli puukotti hänet Konnun Puhdistuksen lopussa. Murhatyön jälkeen hobitit ampuivat pakenevan Gríman. Koska Konnun Puhdistus on poistettu kokonaan elokuvasta, Saruman tapetaan Rautapihassa. Sarumanin kuolema poistettiin kokonaan teatteriversiosta, sillä Sarumanin tappamista elokuvan alussa ei pidetty kannattavana. Sarumania näyttelevä Christopher Lee oli hyvin järkyttynyt ja loukkaantunut.
Kuninkaan paluun Special Extended Editionin alussa on seitsemän minuuttia kestävä Voice of Saruman -kohtaus, jossa Orthancin tornin huipulla seisova Saruman joutuu keskusteluun Gandalfin ja Théodenin kanssa. Kohtauksessa Saruman keskustelee Gandalfin ja Théodenin kanssa ja kuolee Gríman puukottamana. Legolas tappaa Gríman nuolella, ja Sarumanin ruumis putoaa Orthancin huipulta ja seivästyy rattaaseen. Ratas alkaa pyöriä, ja Sarumanin palantír putoaa velhon kaavun kätköistä veteen. Elokuvan teatteriversiossa ei ilmene, kuinka palantír joutui veteen.
Kuninkaan paluussa esiintyy elokuvaa varten luotu hahmo, jota ei esiinny kirjassa. Hahmo on Gothmog, lyhyt ja lihava örkkijohtaja, jolla on epämuodostuneet kasvonpiirteet. Gothmog mainittiin kirjassa vain kerran luvussa Taistelu Pelennorin kentillä, mutta hänestä ei juuri kerrota mitään. Koska edes hänen rotuaan ei kerrota, Tolkien-asiantuntijat kiistelevät jatkuvasti, onko Gothmog ihminen (tässä tapauksessa luultavimmin musta númenorilainen), Nazgûl vai örkki. Gothmog luotiin elokuvaan siksi, että örkeille tarvittiin Pelennorin kenttien taistelussa komentaja, sillä Noitakuninkaalla ei ollut erityisen suurta roolia elokuvassa. Kuninkaan paluun teatteriversiossa Gothmogin kohtaloa ei kerrottu, mutta Special Extended Edition -versiossa on uusi kohtaus, jossa Aragorn ja Gimli tappavat Gothmogin.
Denethorin lopulta hulluudeksi muuttuneen synkkyyden kerrottiin kirjassa johtuneen siitä, että Denethor oli katsonut Minas Tirithin palantíriin ja nähnyt Sauronin lähettämiä harhakuvia Gondorin tuhosta. Elokuva ei kuitenkaan sisällä kohtauksia ja viittauksia, joissa Denethor käyttäisi palantíria. Niinpä kirjaa lukemattomalle Denethorin epätoivoisuus jää arvoitukseksi. Ainoa viittaus on Denethorin repliikki Gandalfille: "Do you think eyes of White Tower blind? More I have seen than you know." ("Valkoisen tornin silmiäkö sokeiksi luulit? Enempi olen nähnyt kuin luulet.")
Denethorin kuolemaa on myös muutettu. Kirjassa hän hyppäsi palantír käsissään liekkeihin, elokuvassa Hallavaharja potkaisi hänet rovioon ja liekehtivä Denethor hyppäsi Minas Tirithin huipulta alas. Denethorin hyppääminen Minas Tirithin huipulta on epäaitoa siinä mielessä, sillä hautaholvit sijaitsivat kaupungin viidennellä tasolla. Denethorin pitäisi juosta palavana ihmissoihtuna koko kaupungin halki.
Elokuvasta on poistettu useita sivuhenkilöitä, joista tärkeimpiä ovat Dol Amrothin prinssi Imrahil, Minas Tirithin vartija Beregond, Elrondin pojat Elladan ja Elrohir ja metsäläisten johtaja Ghân-buri-Ghân. Koska Beregond poistettiin, Pippin pelastaa Faramirin Denethorilta ainoastaan Gandalfin kanssa.
Elokuvassa Keski-Maan mittasuhteet ja välietäisyydet ovat erilaisia kuin kirjassa. Osgiliath näkyy Minas Tirithiin asti ja vaikuttaa elokuvassa olevan vain muutaman kilometrin päässä. Pelennorin kenttiä ympäröivä suojamuuri Rammas Echor on elokuvassa kadonnut. Erityisesti Mordorin mittasuhteet ovat hyvin erilaiset. Barad-dûrin linnoitus on aivan Tuomiovuoren vieressä, mutta Keski-Maan karttojen mukaan näiden välillä on satojen kilometrien välietäisyys. Barad-dûr ja Tuomiovuori näkyvät Mustalta Portilta, vaikka huolimatta niiden valtaisasta koosta niiden ei pitäisi näkyä Portilta.
[muokkaa] Muita elokuvan merkittäviä muutoksia:
- Aragorn saa Andurílin Elrondilta vasta Dunhargissa, vaikka kirjassa hän sai sen jo Rivendellissä, kun Sormuksen Saattue muodostettiin.
- Aragorn lähtee Kuolleiden Kulkuteille Legolaksen ja Gimlin kanssa, kirjassa hänellä oli mukanaan myös Pohjoisen samoojat.
- Kirjassa Gondorin kokot on jo sytytetty. Elokuvassa Denethor vastustaa kokkojen sytyttämistä, ja Pippin sytyttää Amon Dínin kokon Gandalfin pyynnöstä, jolloin kaikki kokot sytytetään.
- Kirjassa Gondor lähettää Rohanille Punaisen nuolen kutsuakseen rohirrimin sotaan. Elokuvasta Punainen nuoli on poistettu.
- Merriä ei viedä elokuvassa Parannuksen tarhaan, vaan hän ratsastaa gondorilaisten ja rohirrimin kanssa Mustalle Portille, toisin kuin kirjassa.
- Aragorn tappaa Sauronin Suun Andurílillä, kirjassa Sauronin Suu selvisi hengissä.
- Kirjassa Klonkku putoaa Sormuksen kanssa Tuomiorotkoon vahingossa, elokuvassa Frodo tönäisee hänet sinne.
[muokkaa] Special Extended Edition
Kuninkaan paluun pidennetty Lord of the Rings: Return of the King - Special Extended Edition -versio ilmestyi 10. joulukuuta Suomessa ja useissa muissa Euroopan maissa, mutta Yhdysvalloissa vasta 14. joulukuuta. Special Extended Edition sisältää 50 minuuttia uusia ja pidennettyjä kohtauksia. Ennen pidennetyn version ilmestymistä oli huhuttu, että se olisi peräti kuusi tuntia pitkä.
Special Extended Editionin merkittävimpiä uusia ja pidennettyjä kohtauksia:
- Sarumanin ja Saattueen viimeinen kohtaaminen ja hänen ja Gríman kuolema.
- Gimlin ja Legolaksen juomakilpailu Edorasissa, kun rohirrim juhlivat voittoaan Helmin Syvänteessä.
- Éowyn selittää Aragornille näkemänsä unen.
- Gandalf kertoo Pippinille Gondorin historiasta ja Minas Tirithistä.
- Frodo ja Sam näkevät Ithilienissä Gondorin kuningasta esittävän patsaan, jonka pään örkit ovat irrottaneet.
- Ennen örkkien yllätyshyökkäystä Faramir ja Madril keskustelevat Osgiliathin raunioissa pohjoisen sotatoimista ja Cair Androsin tiedustelijoiden varoittavan heitä, mikäli örkit hyökkäävät.
- Faramir ja Denethor keskustelevat Minas Tirithissä. Denethor on vihainen Faramirille, sillä hän lähetti puolituisen (eli Frodon) Mordoriin Valtasormuksen kanssa.
- Pidennetyt Kuolleiden Kulkutiet.
- Pidennetty Minas Tirithin piiritys.
- Ennen Pelennorin kenttien taistelua Éowyn ja Merri keskustelevat.
- Pippinin seuratessa Denethorin saattuetta hautaholveille on pidennetty.
- Aragorn, Legolas ja Gimli kaappaavat Merirosvojen laivat Vainajien armeijan avulla.
- Noitakuningas hyökkää Gandalfin ja Pippinin kimppuun.
- Pidennetty Pelennorin kenttien taistelu.
- Pelennorin kenttien taistelun jälkeen Éomer löytää Éowynin, ja hänet viedään Parannuksen tarhaan. Aragorn parantaa Éowynin, ja hän kohtaa Faramirin.
- Éowyn ja Faramir rakastuvat toisiinsa.
- Aragorn käyttää palantíria ja paljastaa itsensä Sauronille.
- Frodon ja Samin matkaa Mordorissa on pidennetty.
- Sauronin Suu ratsastaa Mustasta Portista ja neuvottelee Gandalfin kanssa.
- Uusia repliikkejä Frodon ja Klonkun välille, kun Klonkku hyökkää hobittien kimppuun Tuomiovuorella.
[muokkaa] Rooliluettelo
- Elijah Wood – Frodo Reppuli
- Viggo Mortensen – Aragorn
- Ian McKellen – Gandalf
- Sean Astin – Samvais Gamgi
- Liv Tyler – Arwen
- Billy Boyd – Pippin
- Dominic Monaghan – Merri
- Orlando Bloom – Legolas
- John Rhys-Davies – Gimli ja Puuparta
- Bernard Hill – Théoden
- Miranda Otto – Éowyn
- Karl Urban – Éomer
- David Wenham – Faramir
- John Noble – Denethor
- Andy Serkis – Klonkku
- Lawrence Makoare – Noitakuningas ja Gothmog
- Hugo Weaving – Elrond
- Cate Blanchett – Galadriel
- Sean Bean – Boromir
(Vain pidennetyssä Special Extended Editionissa)
- Christopher Lee – Saruman
- Brad Dourif – Gríma Kärmekieli
- Bruce Spence – Sauronin Suu
[muokkaa] Triviaa
- Minas Tirith rakennettiin samaan louhokseen, jota oli käytetty Kahdessa tornissa Helmin Syvänteen kuvauspaikkana. Useita Helmin Syvänteen rakennelmia käytettiin uudelleen, esimerkiksi Ämyrilinnan portti toimii Kuninkaan paluussa Minas Tirithin kolmannen tason porttina ja Ämyrilinnan torni on valtaisa torni toisella tasanteella.
- Merirosvoa, jonka Legolas ampuu Special Extended Editionissa, esittää ohjaaja Peter Jackson.
- John Rhys-Daviesin (Gimli) piti alkujaan esittää Denethoria.
- Gothmogin ulkomuoto perustuu Bad Taste -elokuvassa nähtyihin avaruusolentoihin ja elefanttimiehenä tunnettuun Joseph Carey Merrickiin.
- Peter Jacksonilla oli ongelmia Barad-dûrin romahtamisen esittämisessä, sillä hän ei halunnut muistuttaa syyskuun 11. päivän terrori-iskuista ja World Trade Centerin tuhosta.
[muokkaa] Palkintoja
[muokkaa] Oscarit
- Paras elokuva: Barrie M. Osborne, Peter Jackson ja Fran Walsh
- Paras ohjaus: Peter Jackson
- Paras sovitettu käsikirjoitus: Fran Walsh, Philippa Boyens ja Peter Jackson
- Paras editointi: Jamie Selkirk
- Parhaat erikoistehosteet: Jim Rygiel, Joe Letteri, Randall William Cook ja Alex Funke
- Paras äänitys: Christopher Boyes, Michael Semanick, Michael Hedges ja Hammond Peek
- Paras laulu: Fran Walsh, Howard Shore ja Annie Lennox kappaleesta Into The West
- Paras musiikki: Howard Shore
- Paras puvustus: Ngila Dickson ja Richard Taylor
- Paras lavastus: Grant Major, Dan Hennah ja Alan Lee
- Paras maskeeraus: Richard Taylor ja Peter King
