Kurdistan

Wikipedia

Kurdialueet vuonna 1992

Kurdistanin lippu

Kurdistan on Lähi-idässä sijaitseva pääasiassa kurdien asuttama alue, joka kattaa osia Turkista, Irakista, Iranista, Armeniasta ja Syyriasta. Kurdistanin rajoja on vaikea määritellä, sillä mikään edellä mainituista valtioista ei tunnusta Kurdistania väestöllisenä tai maantieteellisenä kokonaisuutena, mutta siihen sisällytetään yleensä alueet, joilla on suuri kurdiväestö. Erään arvion mukaan Kurdistanissa on 25 miljoonaa ihmistä 190 000 neliökilometrillä. Toisen arvion mukaan maailmassa on 40 miljoonaa kurdia, ja heidän maansa kattaa Ranskan kokoisen alueen. Kurdistanin provinssi Iranissa ja Kurdien itsehallintoalue Irakissa sisällytetään yleensä Kurdistanin määritelmään.

[muokkaa] Kurdistanin historia

Kurdien tuhansia vuosia kestänyttä historiaa sävyttää väkivalta. Monet ovat halunneet hallita heidän vuoristoista, mutta laaksojen osalta viljavaa maataan. Alue on sekä strategisesti että taloudellisesti tärkeä. Sieltä lähtevät kaksoisvirrat Eufrat ja Tigris.

Viime vuosisadan aikana kurdit ovat monesti kapinoineet "isäntävaltioitaan" vastaan Turkissa, Irakissa ja Iranissa. Itsenäisyyspyrkimykset on kuitenkin torjuttu. Nykyään Kurdistan on jakautunut Turkin, Irakin, Iranin ja Syyrian kesken. Kurdeja arvioidaan olevan tänä päivänä noin 40 miljoonaa. Puolet määrästä asuu Turkin valtion alueella, loput Pohjois-Irakissa, Iranissa, Syyriassa ja entisen Neuvostoliiton alueella ja siirtolaisina Länsi-Euroopassa. Suomessa kurdeja on pari tuhatta.

[muokkaa] Irakin Kurdistan

Irakin ja Iranin välisessä kahdeksanvuotisessa sodassa kumpikin hallitus rohkaisi kurdien itsenäisyystoiveita vastapuolen alueella. Rauhanteon jälkeen vuonna 1988 Saddam Husseinin hallitus Irakissa rankaisi "omia" kurdejaan: Suleimanijan (engl. Sulaimaniya] seudulla 100 000 - 200 000 ihmistä vangittiin ja murhattiin järjestelmällisesti. Kaasuhyökkäyksessä Halabdzan (engl. Halabja) kaupunkiin 5 000 ihmistä kuoli kerralla.

Persianlahden sodan jälkeen, vuonna 1991, Pohjois-Irakin asukkaat onnistuivat perustamaan ja vakiinnuttamaan itsehallinnon, jota ei kuitenkaan ole missään tunnustettu erilliseksi valtioksi. Epävarmuutta lisää alueen kahden suurimman puolueen välinen vihamielisyys, joka on johtanut ajoittain leimahtaneeseen ja tuhansia uhreja vaatineeseen sisällissotaan parin-kolmen miljoonan asukkaan itsehallintoalueella.

Irakin Kurdistanilla on kuitenkin mm. oma parlamentti, poliisilaitos ja käytännössä myös oma armeija peshmerga-miliisijoukkojen muodossa. Irakin Kursdistanin pääkaupunki on Hawler. Alueella on pidetty monipuoluevaalit ja ihmisoikeustilanne on selvästi parempi kuin muualla Irakissa. Irakin Kurdistanin valtapuolueita ovat Jalal Talabanin johtama Kurdistanin isänmaallinen liitto (engl. lyhenne PUK) ja Masud Barzanin johtama Kurdistanin demokraattinen puolue (KDP).

Yhdysvaltain kaadettua Saddam Husseinin hallinnon on Irakin Kurdistanin asema entisestään vahvistunut. Alue on pääosin välttynyt muualla Irakissa vallitsevalta väkivallalta ja kurdien edustus Irakin uudessa hallinnossa on vahva, mm. Jalal Talabani on noussut Irakin presidentiksi kurdien edustajana. Kurdit ovat vaatineet itsehallintoalueen laajentamista niin että siihen liitettäisiin Kirkukin provinssi jossa on merkittäviä öljyvaroja.

[muokkaa] Iranin Kurdistan

Iranissa asuu Turkin jälkeen toiseksi eniten kurdeja. Toisen maailmansodan aikana monet kansakunnat yrittivät perustaa oman valtion, niin myös kurdit. Neuvostoliiton tuella 22. tammikuuta 1946 Iranin Kurdistanissa julistettiin syntyneeksi ensimmäinen Kurdistanin tasavalta ja Kurdistanin demokraattisen puolueen johtaja Qazi Mohammed valittiin sen presidentiksi. Tämä tasavalta kesti noin yhden vuoden, mutta neuvostojoukkojen vetäydyttyä Iranin armeija otti alueen haltuunsa ja marssi Mahabadin kaupunkiin.

Iranin Kurdistanissa oli kesällä 2005 laajoja mielenosoituksia kurdien oikeuksien puolesta. Iranin kurdit ovat vapaasti käyttäneet kieltään, mutta separatistinen toiminta, mm. PKK:n iranilaisen haaran PJAK:n toimesta, on murskattu armotta.

[muokkaa] Turkin Kurdistan

Kaakkois-Turkissa (Koillis-Kurdistanissa) Kurdistanin työväenpuolue, PKK, on käynyt sissisotaa vuodesta 1984 asti. Maan armeija ja hallitus ovat vastanneet raskailla vastaiskuilla. Tuhansia kyliä on hävitetty, ja toista miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan. Sodan suoranaisia uhreja on yli 30 000, niin armeijan vastaiskujen kuin PKK:n terrorismin takia kuolleita.

Suur-Istanbulissa asuu tai oleskelee eräiden arvioiden mukaan kurdeja 3 - 4 miljoonaa — noin neljäsosa seudun väestöstä. Sama suhde vallitsee koko valtiossa. Alhaisemman elin- ja koulutustason sekä kurdien konservatiivisuuden takia kurdien syntyvyys on suurempi, mikä osaltaan lietsoo eräiden kansallismielisten turkkilaisten pelkoja.

PKK:n johtaja Abdullah Öcalan, "Apo", kuten häntä Turkissa myös kutsutaan, vangittiin ja tuomittiin kuolemaan vuonna 1999. Vuonna 2002 tuomio muutettiin elinkautiseksi, kun Turkki luopui rauhanaikaisesta kuolemantuomiosta. Öcalania pidetään İmralin vankilasaarella lähellä Mudanyan kaupunkia. Öcalan on tällä hetkellä myyttinen hahmo monille kurdeille. Toisaalta häntä myös pelätään ja vastustetaan ja hänet muistetaan mm. opettajia vastaan suunnatusta terrorikampanjasta. Kansainvälinen yhteisö on luokitellut PKK:n terrorismijärjestöksi.

Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana Turkin kurdit ovat laajasti ja avoimesti alkaneet vaatia oikeutta tulla nähdyiksi ja kuulluiksi, oikeutta tulla tunnustetuiksi kansana, jolla on oma kieli kurmandzhi- ja zaza-murteineen sekä oma kulttuurinsa. Tässä kehityksessä on selvästi kysymys enemmän kulttuurillisista vähemmistöoikeuksista kuin suoranaisen itsenäisyyden tavoittelusta. Turkin perustuslain mukaan separatismin harjoittaminen on rangaistava teko ja täten myös itsenäisen Kurdistanin tavoittelu on laitonta. Viime vuosina valtio on kuitenkin sallinut kurdin kielen eri murteiden opetuksen yksityisissä oppilaitoksissa sekä kurdinkieliset radio- ja televisio-ohjelmat, joskin näille on asetettu monia rajoitteita.

Lokakuussa 2005 EU vahvisti, että Turkki aloittaisi neuvottelut EU-jäsenyydestä. Marraskuun 8. päivänä 2006 on määrä pitää EU:n ja Turkin välinen neuvottelukokous, jossa hahmotellaan vaatimuksia, jotka Turkin pitäisi täyttää voidakseen edetä kohti täysjäsenyyttä. Tällä voi olla vaikutusta myös kurdien asemaan Turkissa.

PKK aktivoi uudelleen sota- ja terroritoimintansa kesällä 2004, mikä on johtanut Kaakkois-Turkin kehityksen hidastumiseen ja väkivaltaisten yhteenottojen lisääntymiseen. Joidenkin mielipiteiden mukaan sota oli väistämätön seuraus tukahduttavasta ilmapiiristä, murhista ja pidätettyjen kiduttamisesta ja yrityksistä sulauttaa kurdit valtaväestöön. Toisten mielestä taas sota oli väistämätön seuraus alueiden välisistä taloudellisista ja sosiaalisista eroista sekä terrorismista.

[muokkaa] Syyrian Kurdistan

Syyrian noin kahdesta miljoonasta kurdista 200 000–300 000 elää vailla kansalaisuutta ja siten myös vailla minkäänlaisia oikeuksia esim. koulutukseen tai terveydenhuoltoon.