Wikipedia
- 1. tammikuuta – Helsingin pinta-ala viisinkertaistui suuressa alueliitoksessa.
- 7. tammikuuta – Itävalta palautettiin vuoden 1937 rajoihin ja jaettiin neljään miehitysvyöhykkeeseen.
- 10. tammikuuta – Yhdistyneiden kansakuntien ensimmäinen kokous.
- 11. tammikuuta – Enver Hoxha julisti Albanian kansantasavallan perustetuksi.
- 20. tammikuuta – Charles de Gaulle erosi Ranskan presidentin virasta.
- 31. tammikuuta – Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan uusi perustuslaki teki siitä kuuden tasavallan liiton Neuvostoliiton tapaan.
- 1. helmikuuta – Trygve Lie valittiin ensimmäiseksi YK:n pääsihteeriksi.
- 2. helmikuuta – Unkarista tuli tasavalta.
- 14. helmikuuta – Englannin pankki kansallistettiin.
- 24. helmikuuta – Herakles-laiva toi 2. maailmansodan jälkeen ensimmäisen kahvilastin Turun satamaan.
- 2. maaliskuuta – Britit vetäytyivät Iranista sopimuksen mukaan, neuvostojoukot jäivät.
- 2. maaliskuuta – Ho Chi Minh valittiin Pohjois-Vietnamin presidentiksi.
- 4. maaliskuuta – C.G.E. Mannerheim erosi Suomen presidentin virasta.
- 5. maaliskuuta – Winston Churchill käytti puheessaan kielikuvaa "rautaesiripusta" (engl. Iron curtain), joka eristi Neuvostoliiton miehitysalueet lännestä.
- 6. maaliskuuta – Ho Chi Minh allekirjoitti sopimuksen Ranskan kanssa, joka tunnusti Vietnamin autonomisena valtiona Indokiinan liitossa Ranskan alaisuudessa.
- 9. maaliskuuta – Juho Kusti Paasikivi Suomen presidentiksi.
- 10. maaliskuuta – Britit aloittivat vetäytymisen Libanonista.
- 15. maaliskuuta – Pääministeri Clement Attlee lupasi Intialle itsenäisyyden heti perustuslain muotoilun jälkeen.
- 19. maaliskuuta – Ranskan Guayanasta, Guadeloupesta, Martiniquesta ja Réunionista tuli Ranskan merentakaisia departementteja.
- 22. maaliskuuta – Transjordan sai itsenäisyyden.
- 1. huhtikuuta – Singaporesta tuli Britannian kruununsiirtomaa.
- 18. huhtikuuta – USA tunnusti Titon hallituksen Jugoslaviassa.
- 18. huhtikuuta – Kansainliiton viimeinen kokous, se siirsi päätösvaltansa YK:lle ja lakkautti itsensä.
- 29. huhtikuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynti alkoi Tokiossa, syytettyinä mm. Hideki Tojo, Shegenori Togo ja Hiroshi Oshima.
- 9. toukokuuta – Italian Viktor Emanuel III luopui kruunusta, hänen poikansa Umberto II seurasi häntä.
- 10. toukokuuta – Jawaharlal Nehru valittiin Intian kongressipuolueen johtoon.
- 20. toukokuuta – Britanniassa parlamentti päätti kansallistaa kaivokset.
- 25. toukokuuta – Transjordanin parlamentti valitsi Abdullah I:n kuninkaaksi.
- 31. toukokuuta – Kreikassa kansanäänestys kannatti paluuta monarkiaan.
- 2. kesäkuuta – Italialaiset päättivät luopua monarkiasta. Italia julistettiin tasavallaksi 10. kesäkuuta ja kuningas Umberto II karkotettiin maasta. Naiset saivat äänioikeuden.
- 8. kesäkuuta – Indonesian Sukarno yllytti kannattajiaan kapinoimaan Alankomaiden siirtomaavaltaa vastaan.
- 22. heinäkuuta – Siionistien Irgun räjäytti pommilla brittien hallintorakennuksen, King David -hotellin Jerusalemissa. 90 kuoli.
- 25. heinäkuuta – Ensimmäisessä vedenalaisessa ydinkokeessa lentotukialus USS Saratoga upotettiin Bikiniatollilla.
- 19. elokuuta – Muslimien ja hindujen välisiä levottomuuksia Kalkutassa, 3 000 kuollutta.
- 8. syyskuuta – Bulgaria julistettiin kansantasavallaksi kansanäänestyksen jälkeen. Kuningas Simeon II jätti maan.
- 10. lokakuuta – Mäkkylän kummitus aloitti kummittelunsa.
- 16. lokakuuta – Saksan sotarikollisille Nürnbergin oikeudenkäynnissä langetetut kuolemantuomiot pantiin täytäntöön hirttämällä.
- 8. marraskuuta – Vietnamilaiset mellakoivat Haiphongissa ja ottivat yhteen ranskalaisjoukkojen kanssa, 6 000 kuollutta.
- 12. marraskuuta – Aselepo Indonesian nationalistien ja alankomaalaisten joukkojen välillä. Alankomaat tunnusti Indonesian 15. marraskuuta.
- 19. marraskuuta – Afganistan, Islanti ja Ruotsi liittyivät YK:hon.
- 27. marraskuuta – Intian pääministeri Jawaharlal Nehru vetosi Yhdysvaltoihin ja Neuvostoliittoon ydinkokeiden lopettamiseksi ja aseriisunnan aloittamiseksi, "ihmiskunnan pelastamiseksi äärimmäiseltä katastrofilta".
- 12. joulukuuta – YK katkaisi suhteet Francon Espanjaan ja kehotti jäsenmaita tekemään samoin.
- 24. joulukuuta – Ranskan neljäs tasavalta.
- 19. tammikuuta – Dolly Parton, yhdysvaltalainen (Tennessee) laulaja ja näyttelijä
- 20. tammikuuta – David Lynch, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
- 27. helmikuuta – José Carreras, katalonialainen tenori
- 19. maaliskuuta – Pekka Autiovuori, näyttelijä
- 28. maaliskuuta – Alejandro Toledo, Perun presidentti
- 8. huhtikuuta – Heikki Kinnunen, näyttelijä
- 30. huhtikuuta – Kaarle XVI Kustaa, Ruotsin kuningas
- 6. toukokuuta – Henrik Lax, suomalainen poliitikko
- 18. toukokuuta – Andreas Katsulas, yhdysvaltalainen näyttelijä (mm. Babylon 5, k. 2006)
- 19. toukokuuta – André the Giant (André René Roussimoffin taiteilijanimi)
- 20. toukokuuta – Cher, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
- 14. kesäkuuta – Donald Trump, yhdysvaltalainen liikemies
- 22. kesäkuuta – Kaarina Helakisa, kirjailija
- 1. heinäkuuta – Erkki Tuomioja, poliitikko
- 6. heinäkuuta – George W. Bush, Yhdysvaltain presidentti
- 6. heinäkuuta – Peter Singer, australialainen filosofi
- 9. heinäkuuta – Bon Scott, rock-muusikko (AC/DC-yhtye)
- 3. elokuuta – Jack Straw, brittipoliitikko
- 19. elokuuta – Bill Clinton, Yhdysvaltain 42. presidentti
- 2. syyskuuta – Paavo Väyrynen, poliitikko
- 5. syyskuuta – Freddie Mercury, brittiläinen muusikko
- 15. syyskuuta – Tommy Lee Jones, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 15. syyskuuta – Oliver Stone, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
- 29. marraskuuta – Seppo Hovi, muusikko
- 12. joulukuuta – Emerson Fittipaldi, brasilialainen kilpa-autoilija
- 17. joulukuuta – Pepe Willberg, muusikko
- 18. joulukuuta – Steven Spielberg, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
- 29. joulukuuta – Marianne Faithfull, englantilainen laulaja
- 28. tammikuuta – Helene Schjerfbeck, suomalainen taidemaalari
- 18. helmikuuta – Sigurd Wettenhovi-Aspa, suomalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja kirjailija
- 24. maaliskuuta – Aleksandr Aljehin, venäläinen šakin maailmanmestari
- 1. kesäkuuta – Ion Antonescu, Romanian diktaattori (teloitettiin)
- 13. elokuuta – H.G. Wells, englantilainen kirjailija
- 24. elokuuta maria andersson kaikkien aikojen vanhimmaksi elänyt suomalainen
- 6. syyskuuta – Lucina Hagman, Martta-järjestön perustaja
- 20. syyskuuta – Kaarle Halme, suomalainen taiteilija
- 11. lokakuuta – Rudolf Koivu, suomalainen lastenkirjojen kuvittaja
- 13. lokakuuta – Yrjö Tuominen, suomalainen näyttelijä
- 15. lokakuuta – Hermann Göring, kansallissosialistisen Saksan johtohenkilö ja ilmavoimien päällikkö (itsemurha)
- 16. lokakuuta – Wilhelm Keitel, Natsi-Saksan kenraalisotamarsalkka (teloitus)
- 16. lokakuuta – Alfred Rosenberg, kansallissosialistien ideologi ja poliitikko (teloitus)
- 16. lokakuuta – Joachim von Ribbentrop, kansallissosialistisen Saksan ulkoministeri (teloitus)
- 16. lokakuuta – Ernst Kaltenbrunner, natsijohtaja, RSHA:n päällikkö (teloitus)
- 16. lokakuuta – Hans Frank, natsijohtaja, miehitetyn Puolan kenraalikuvernööri (teloitus)
- 16. lokakuuta – Wilhelm Frick, kansallissosialistisen Saksan sisäministeri (teloitus)
- 16. lokakuuta – Julius Streicher, Der Stürmer -lehden päätoimittaja ja perustaja (teloitus)
- 16. lokakuuta – Fritz Sauckel (teloitus)
- 16. lokakuuta – Alfred Jodl (teloitus)
- 16. lokakuuta – Arthur Seyss-Inquart, Itävallan sisäministeri ja kuvernööri sekä Alankomaiden valtakunnankomissaari (teloitus)
- 25. lokakuuta – Rudolf Walden, suomalainen teollisuusmies ja sotilas
- 25. joulukuuta – W.C. Fields, yhdysvaltalainen näyttelijä
[muokkaa] Nobelin palkinnot