Launceston Elliot
Wikipedia
Launceston Elliot (s. 9. kesäkuuta 1874 Intiassa, k. 8. elokuuta 1930) oli skotlantilainen painonnostaja ja Ison-Britannian ensimmäinen olympiavoittaja.
Launceston Elliot syntyi Intiassa yläluokkaiseen skotlantilaisperheeseen. Sittemmin hänen perheensä muutti Englantiin ja hän aloitti painonnoston 13-vuotiaana. Jo 16-vuotiaana hän voitti Britannian mestaruuden. Ateenassa vuonna 1896 pidettyjen ensimmäisten nykyaikaisten olympiakisojen aikaan Elliot oli 21-vuotias. Tuohon aikaan painonnostossa ei vielä ollut painoluokkia ja kilpailtiin sekä yhden että kahden käden sarjoissa. Ensimmäisenä ohjelmassa olleessa kahden käden painonnostossa Elliot ja tanskalainen Viggo Jensen nostivat molemmat 111,5 kilogrammaa, mutta tanskalainen julistettiin voittajaksi, koska hänen tyylinsä oli ollut parempi. Yhden käden kilpailussa samat miehet kamppailivat kullasta. Elliot nosti 71 kilogrammaa, kun olkapäänsä kahden käden kilpailussa loukannut Jensen nosti vain 57 kilogrammaa, eikä tällä kertaa voittajasta ollut epäselvyyttä. Ateenan kisoissa Elliot kilpaili myös sadan metrin juoksussa, painissa ja köyttä pitkin kiipeämisessä, missä hän jäi viimeiseksi. Sadalla metrillä hän jäi alkuerässään kolmanneksi eikä päässyt jatkoon ja painissa hävisi ensimmäisellä kierroksella saksalaiselle voimistelijalle Carl Schuhmannille.
1899 amatöörien mestaruuskisoissa Elliot teki neljä uutta maailmanennätystä. Vuonna 1905 hän ryhtyi ammattilaiseksi. Urheilu-uransa lopettamisen jälkeen Elliott viljeli maata Englannissa muutaman vuoden ennen muuttoaan Australian Melbourneen, missä hän vietti viimeiset elinvuotensä. Vuonna 1930, 56-vuotiaana, hän kuoli syöpään.
