Australia

Wikipedia

Commonwealth of Australia
lippu vaakuna
Valtiomuoto	perustuslaillinen monarkia
Kuningatar Pääministeri	Elisabet II John Howard
Pääkaupunki	Canberra (323 004 as.)
Muita kaupunkeja	Sydney (4 300 000 as.), Melbourne (3 366 542 as.), Brisbane (1 770 000 as.)
Pinta-ala  – josta sisävesiä	7 686 850 km² (sijalla 6) 1 %
Väkiluku (2003)  – väestötiheys  – väestönkasvu	20 003 249 (sijalla 53) 3 / km² 0,87 % (2005)
Viralliset kielet	englanti
Valuutta	Australian dollari (AUD)
BKT (2004)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 16 611 700 USD 34 714 USD
HDI (2003)	0,955 (sijalla 3)
Elinkeinorakenne	maatalous 3,4 %, palvelut 68,4 %, teollisuus 28,2 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+8...+11 vaihtelee
Itsenäisyys Yhdistyneestä kuningaskunnasta	1. tammikuuta 1901
Lyhenne Maatunnus	AU ajoneuvot: AUS lentokoneet: VH
Kansainvälinen suuntanumero	+61
Motto	ei mottoa (aiemmin Advance Australia)
Kansallislaulu	Advance Australia Fair

Australia (virallisesti engl. The Commonwealth of Australia, Australian liittovaltio) on valtio ja manner eteläisellä pallonpuoliskolla. Australia on ainoa valtio, joka kattaa kokonaisen mantereen. Australian nimi tulee latinan sanasta australis, joka tarkoittaa eteläistä. Australian läheisiä maita ovat Indonesia, Itä-Timor ja Papua-Uusi-Guinea pohjoisessa, Salomonsaaret, Vanuatu ja Uusi-Kaledonia koillisessa ja Uusi-Seelanti kaakossa.

Nykyinen väestö on noin 20,4 miljoonaa ja keskittynyt enimmäkseen suuriin rannikkokaupunkeihin Sydney, Melbourne, Brisbane, Perth ja Adelaide. Alkuperäisasukkaita, aboriginaaleja, on väestöstä 2,2%.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Politiikka 3 Osavaltiot ja territoriot 4 Maantiede 5 Talous 6 Merkittävimmät luonnonvarat 7 Merkittävimmät vientituotteet 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Australian asuttivat noin 40 000–50 000 vuotta sitten Aasiasta muuttaneet ihmiset, jotka ovat nykyisten aboriginaalien esi-isiä. Hollantilaiset tutkimusmatkailijat vierailivat Australiassa 1600-luvulla, esimerkiksi Abel Tasman vuosina 1642 ja 1644. Englantilainen William Dampier kävi Australiassa vuosina 1688 ja 1699. Kapteeni James Cook julisti alueen Britannian omaisuudeksi vuonna 1770. Tämän jälkeen, vuonna 1788, britit perustivat rangaistussiirtokunnan nykyisen Sydneyn paikalle. Noin 160 000 vankia joutui alueelle ennen kuin vankien kuljetukset Britanniasta lopetettiin 1800-luvulla. Myös monia omasta tahdostaan muuttaneita siirtolaisia saapui alueelle. 1850-luvulla kultakuume houkutteli yhä uusia muuttajia. Villan ja vehnän viennin turvattua taloudellisen perustan uudisasukkaat alkoivat vaatia suurempaa itsenäisyyttä Britannialta. Vuonna 1850 Australialle myönnettiin osittainen itsehallinto. Vuonna 1901 kuusi osavaltiota muodosti Australian kansainyhteisön (Commonwealth of Australia). Tästä liittovaltiosta on 100 vuodessa tullut menestyvä, nykyaikainen demokratia. Nykyisin huolena on taloudellinen riippuvuus Aasian markkinoista. Myös aboriginaaleihin kohdistuneen riiston ja syrjinnän tunnustaminen on Australian hallitukselle varsin vaikea kysymys. Myös laillisesti ja laittomasti maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden asema on aiheuttanut keskustelua.

[muokkaa] Politiikka

Pääartikkeli: Australian politiikka

Australian valtiomuoto on perustuslaillinen monarkia. Sen valtionpää on Yhdistyneen kuningaskunnan Kuningatar Elisabet II, jonka valtaa edustaa liittovaltiotasolla kenraalikuvernööri ja osavaltiotasolla kuvernöörit. Käytännössä maata johtaa kuitenkin pääministeri hyvin laajoin toimeenpanovalloin.

Australiassa on kaksikamarinen liittoparlamentti. Senaattiin eli ylähuoneeseen valitaan kuuden vuoden kaudeksi 76 senaattoria, 12 kustakin osavaltiosta ja kaksi kustakin mantereen territoriosta. Kolmen vuoden välein pidettävissä vaaleissa valitaan yleensä puolet senaattoreista kerrallaan. Senaatin vaalitapa on suhteellinen. Edustajainhuoneeseen eli alahuoneeseen valitaan 150 edustajaa yhden edustajan vaalipiireistä jotka on jaettu väkiluvun mukaan. Puolue jolla on enemmistö alahuoneessa muodostaa hallituksen.

Australian politiikkaa hallitsee kolme puoluetta:

• Australian kansallispuolue (konservatiivinen)
• Liberaalipuolue
• Australian työväenpuolue (sosiaalidemokraattinen)

John Howardin johtama Liberaalipuolue on pitänyt hallitusvaltaa yhteistyössä kansallispuolueen kanssa vuodesta 1996. Parlamentissa, vaalitavan takia lähinnä ylähuoneessa, on edustettuna myös muutama pienempi puolue:

[muokkaa] Osavaltiot ja territoriot

Pääartikkeli: Australian territoriot ja osavaltiot

Australia on jaettu kuuteen osavaltioon ja useisiin territorioihin. Osavaltiot ovat Uusi Etelä-Wales, Queensland, Etelä-Australia, Tasmania, Victoria ja Länsi-Australia. Tärkeimmät territoriot ovat Pohjoisterritorio (NT) ja Australian Capital Territory (ACT). ACT hallinnoi myös erillistä aluetta Uudessa Etelä-Walesissa, joka tunnetaan nimellä Jervis Bay Territory, jossa on laivastotukikohta ja pääkaupungin satama.

Australialla on myös useita asuttuja saaria, joilla on territorio-asema: Norfolkinsaari, Joulusaari ja Kookossaaret. Tämän lisäksi on joukko asumattomia saaria: Korallimeren saarten territorio, Heard ja McDonaldinsaaret ja Australian Antarctic Territory.

[muokkaa] Maantiede

Australian eläinkunta on kehittynyt pitkään muusta maailmasta erillään. Sille on piirteenomaista runsas pussieläinten lajisto, josta parhaiten tunnetaan kenguru, koala ja vompatti. Australian eläimistöön kuuluu myös Vesinokkaeläin, joka on yksi maailman kolmesta munivasta nisäkäslajista.

Suurimmat kaupungit ovat Sydney (4,5 milj. as.), Melbourne (3,8 milj.), Brisbane (1,8 milj.), Perth (1,5 milj.) ja Adelaide (1,1 milj.). Pääkaupungissa Canberrassa on 324 000 asukasta.

[muokkaa] Talous

Australialla on rikas, länsimainen sekatalous, jonka bruttokansantuote henkeä kohti on hieman korkeampi kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Saksassa, Ranskassa ja Suomessa. Maa on sijalla kolme Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 2005 inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna ja kuudentena The Economist -lehden maailmanlaajuisessa elämänlaatuindeksissä vuonna 2005.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• kivihiili
• rautamalmi
• bauksiitti
• kupari
• uraani
• hopea
• tina
• jalokivet
• kulta

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• villa ja muut karjatuotteet
• kivihiili
• vehnä
• koneet

kupari

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Australia Wikitravelissa (englanniksi)
• Dundernews - Australian Suomi-yhteisön verkkolehti
• Satelliittikuva Australiasta - Google Maps
• Valokuvia - Terra Galleria
• Valokuvia - Virtual Australia
• Commonwealth Online - Australian viralliset Internet-sivut (englanniksi)