Lempaala

Wikipedia

Lempaala (ven. Лемболово, Lembolovo) on pohjois-Inkerissä sijaitseva pitäjä. Lempaalaan perustettiin Inkerin ensimmäinen luterilainen seurakunta vuonna 1611. Inkerinsuomalaiset karkotettiin väkivalloin pois Lempaalasta vuosina 1935-36 Stalinin vainoissa. Samalla myös vuonna 1764 rakennettu kirkko purettiin. Vanhan kirkon paikalla Lempaalanjärven rannassa muistoristi (puretun kirkon alkuperäinen risti), inkerinsuomalaisten bolshevikkien veljeshauta sekä vuonna 2005 pystytetty muistomerkki kannaksen rintamalla jatkosodan aikana kaatuneille suomalaisille sotilaille.

Nykyisin inkeriläisyys alueella on vähäistä, mutta elpymässä. Maaselänn kylässä (Stekljannyi) on Toksovan luterilaiseen seurakuntaan kuuluva pienehkö kappeli, joka on rakennettu vuonna 2001. Se toimii aikaisemman vanhan Lempaalan seurakunnan alueella ja turvaa samalla vähälukuisen inkeriläisväestön tarpeet.

[muokkaa] Kylät

Anjala, Autio (Korkeamäki), Autio (Kuivaisi), Haapsaari, Halosi, Hanttulanmäki, Harpala, Heinola, Hiirenmäki, Hipelinmäki, Hovinmäki, Jaakkolanmäki, Juskela, Jutikkala, Kiero, Kirjasalo, Komola, Koronsaari, Kuivaisi I, Kuivaisi II, Kuivaisi III, Kylänjatko, Lappalaismäki, Lappeela, Lavosmäki, Lehtokylä, Lempaala, Levoska, Lieskula, Lukkarinmäki, Löyskänmäki, Maaselkä, Markkela, Marola, Mattilanmäki, Miskula, Muratta, Mustila, Myllymäki, Mäkienkylä, Mälkämäki, Naakkala, Nakara, Nenimäki, Nikittala, Ohajoki, Ohalatva, Oinaala, Orimäki, Orpomäki, Oskamäki, Osselki, Pajarinmäki, Pekinmäki, Pekkala, Peri, Perämäki, Pieni-Kaitala, Pieni-Kiiskilä, Pieni-Korkeamaa, Pirsanmäki, Pusanmäki, Pönniönmäki, Riivalinmäki, Ristala, Rokansaari, Ryyppölä, Sahanotko, Sepänmäki, Simanla, Sovonmäki, Sutela, Suuri Korkeamaa, Suuri-Kaitala (Viikkinä), Suuri-Kiiskilä, Svaanila (Vaanila), Termola, Tiinala, Tikanmäki, Uusikylä, Vanhakylä, Vankkala, Varsala, Vaskela, Veikkola, Volkkala

[muokkaa] Tunnettuja lempaalaisia

Tunnetuin lempaalainen oli Larin Paraske. Hän oli perinteenkantajana muistinero, "Suomen Runotar", jolta tallennettiin n. 32 000 säettä runoja ja loitsuja sekä lisäksi muuta kansanperinnettä.