Hatsina
Wikipedia
Hatsina (ven. Гатчина, Gattšina) on 84 900 asukkaan kaupunki Inkerissä, Venäjällä 46 km Pietarista Pihkovan tien varrella Leningradin alueella keskellä Inkerinmaata. Hatsina on Hatsinan piirin keskus. Hatsina on tullut kuuluisaksi Venäjän keisarien asuinpaikkana.
Kaupunki tunnetaan dokumenteista jo vuodesta 1499 nimellä Hotšino, jolloin se oli kylä Novgorodin hallinnassa. 1500-luvulla se joutui Puola-Liettualla ja sitten Ruotsille, josta se palautui Venäjälle Pietari Suuren valloitusten mukana 1712. Hän antoi sen lahjaksi sisarelleen Natalialle. Katariina Suuri antoi sen lahjaksi suosikilleen kreivi Orloville. Hän rakensi Hatsinaan italialaisen Antonio Rinaldin suunnitteleman palatsin, johon kuului 600 huonetta ja englantilaistyylinen puisto.
Keisarinna ihastui palatsiin niin, että osti sen Orlovin kuoleman jälkeen 1783 jälkeen ja lahjoitti pojalleen, tulevalle keisari Paavalille. Paavali sisusti palatsia uudelleen uusklassiseen tyyliin. Paavalin kuoleman jälkeen Hatsina ei ollut keisarien suosiossa, ennen kuin Aleksanteri III teki siitä terrorismin pelossa pääasuntonsa. Nikolai II, viimeinen keisari vietti näin ollen nuoruutensa Hatsinassa, jonne hänet myös vangittiin syrjättämisensä jälkeen.
Valkoisen kenraali Judenitšin joukot etenivät Venäjän sisällissodan aikana myöhäissyksyllä 1919 Virosta kohti Petrogradia aina Hatsinaan asti, ennen kuin Trotskin puna-armeija sai torjuttua valkoisten joukot.
Toisen maailmansodan aikana Hatsinan palatsin tuhosivat vetäytyvät saksalaiset ja entistämistyöt ovat edelleen käynnissä.
Neuvostoaikana kaupunki nimettiin uudestaan muutaman kerran: vuonna 1923 Hatsina nimettiin Trotskin mukaan (ven. Троцк, Trotsk) sitten vuonna 1929, kun Trotski joutui epäsuosioon kaupunki nimettiin Krasnogvardeiskiksi (ven. Красногвардейск, Krasnogvardeisk, suom. punakaartilainen). Vuonna 1942 saksalaisten miehityshallinto nimesi kaupungin Lindemannstadtiksi, ja lopulta 1944 kaupunki sai nykyisen nimensä Hatsina.
Kaupungissa on myös paljon suomalaista toimintaa. Kaupungissa on suomalainen kirkko, suomalainen monitoimikeskus ja Inkeri-seuran toimisto.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomalainen seurakunta
Ennen suomalaisen seurakunnan perustamista kirkko oli saksalaisen, suomalaisen ja virolaisen seurakunnan yhteinen. Itsenäinen suomalainen seurakunta perustettiin 1920-luvun alussa. Se oli pienennetty jäljennös Skuoritsan kirkosta. Kirkkoa käytettiin 1930-luvulta lähtien pitkään mm. urheilusalina, kunnes se palasi seurakunnan käyttöön 1993. Seurakunnan väkiluku oli 1 100 (1928). 1990-luvulla Hatsinan seurakuntaa avusti suomalainen lähetysseura Kylväjä. Hatsinan seurakunnan suomalaisia ystävyysseurakuntia ovat Kauniaisten seurakunta ja Launeen seurakunta Lahdessa.
[muokkaa] Kyliä
Ala-Sakosta, Pieni-Hatsina, Hatsinanmylly, Karjakankylä, Kokkola (Suuri-Kokkola), Korhosi, Käppälä (Pieni-Kokkola, Vaija), Vanha-Mosina, Pieni-Mosina, Uusi-Mosina (p. Puhra), Mosinanmylly, Mäyrylä, Porttila, Rahkola, Sahala (Sahamylly), Saamusti, Vaijala, Verevä [1]
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Inkerin kulttuuriseura ry, Virtuaali-Inkeri:[2] Hatsina
- Hatsinan kaupunki (venäjäksi)
- Hatsinan piiri (venäjäksi)
- Severnyjen kreposti (Pohjoiset linnoitukset): [3] Hatsina (englanniksi) (venäjäksi)
| Hallinnollinen keskus: Pietari (erillinen hallintoalue) Antrea (Kamennogorsk) | Boksitogorsk | Enso (Svetogorsk) | Hatsina (Gattšina) | Iivananlinna (Ivangorod) | Jaama (Kingisepp) | Kiriši | Korotka (Kirovsk) | Koivisto (Primorsk) | Mali (Kommunar) | Koskenala (Podporožje) | Käkisalmi (Priozersk) | Laukaa (Luga) | Lotinapelto (Lodeinoje Pole) | Lupana (Ljuban) | Lomkka (Nikolskoje) | Olhava (Volhov) | Pella (Otradnoje) | Pikalevo | Pähkinälinna (Šlisselburg) | Seuloskoi (Vsevoložsk) | Sierattala (Sertolovo) | Slantsi (Slansy) | Uustia (Sosnovyi Bor) | Sääsjoki (Sjasstroi) | Tihvinä (Tihvin) | Tusina (Tosno) | Viipuri (Vyborg) | Volossova (Volosovo) | Uuras (Vysotsk) | Uusi-Laatokka (Novaja Ladoga) |
| Altain kultavuoret | Baikaljärvi | Derbentin monumentit | Ferapontovin luostari | Jaroslavlin historiallinen keskusta | Kamtšatkan tulivuoret | Kazanin Kreml | Keskinen Sikhote-Alin | Kiži | Kolomenskojen Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko | Komin aarniometsät | Kuurin kynnäs (Liettuan kanssa) | Läntinen Kaukasus | Moskovan Kreml ja Punainen tori | Novgorodin historialliset monumentit | Novodevitšin nunnaluostari | Pietari Pietarhovin, Puškinin, Pauluskoin, Hatsinan, Strelnan, Kronstadtin, Oranienbaumin ja Pähkinälinnan kanssa | Solovetskin luostari | Struven ketju (yhdeksän muun maan kanssa) | Troitse-Sergieva lavra | Uvs Nuurin syvänne (Mongolian kanssa) | Vladimirin ja Suzdalin valkoiset monumentit | Wrangelinsaari |
| Inkere | Jaama | Järvisaari | Haapakangas | Hatsina | Hevaa | Hietamäki | Kaprio | Kattila | Keltto | Kolppana | Koprina | Kupanitsa | Lahti | Lempaala | Liissilä | Markkova | Miikkulaisi | Moloskovitsa | Narvusi-Kosemkina | Novasolkka | Pyhä Maria | Pähkinälinna | Ropsu | Rääpyvä | Saari | Serepetta | Siestarjoki | Skuoritsa | Soikkola | Spankkova | Toksova | Tuutari | Tyrö | Valkeasaari | Venjoki | Viron Inkeri | Vuole |
